Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Haag : Tietoa Alankomaista : Kahdenväliset suhteet

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Haag

Ambassade van Finland
Groot Hertoginnelaan 16
2517 EG Den Haag, Nederland
Puh. +31-70-346 9754, info.haa@formin.fi
English | Nederlands | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Alankomaat

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Alankomaat on perinteisesti ollut Suomelle merkittävä kauppakumppani ja suhteet maiden välillä ovat hyvät. Kaupallisten suhteiden lisäksi kahdenvälisissä suhteissa korostuu nykyään etenkin maiden EU-kumppanuus. Suomen ja Alankomaiden yhteisiä kiinnostuksen kohteita EU-politiikassa ovat esimerkiksi EU:n oikeus- ja sisäasiat, unionin ulkoinen rooli sekä ilmastomuutokseen liittyvät asiat.

 

Suomen ja Alankomaiden väliset kulttuurisuhteet ovat aktiiviset ja suomalaisia konsertteja sekä taidenäyttelyitä järjestetään Alankomaissa usein.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Alankomaat on merkittävä kauppakumppani ja investointikohde Suomelle. Suomen vienti Alankomaihin vuonna 2011 oli vajaat 2,6 miljardia euroa ja tuonti lähes 2,7 miljardia euroa. Alankomaiden osuus viennistä ja tuonnista on 5,9 prosenttia, ja Alankomaat on Suomelle sekä viennin että tuonnin osalta viidenneksi tärkein kauppakumppani. (Suomen Tullihallitus 2012). Alankomaiden vienti Suomeen vuonna 2011 oli 4,3 miljardia euroa ja tuonti 3,9 miljardia euroa (Alankomaiden tilastokeskus 2012).

 

 

Suomen tärkeimmät vientituotteet Alankomaihin vuonna 2011

%

Rauta ja teräs

34,0

Poltto- ja voiteluaineet

16,0

Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet

14,8

Muut metallit

10,4

Kemialliset aineet ja tuotteet

9,1

Teollisuuden koneet ja laitteet

5,8

Paperi ja pahvi

4,2

Paperimassa

1,6

Puu- ja korkkituotteet

1,4

Puutavara ja korkki

1,3

Muut tavarat

1,9

 

 

Alankomaiden tärkeimmät tuontituotteet Suomeen vuonna 2011

%

Malmit ja metalliromu

28,0

Kemialliset aineet ja tuotteet

20,5

Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet

13,4

Elintarvikkeet ja elävät eläimet

9,5

Poltto- ja voiteluaineet

4,6

Metallit ja metallituotteet

3,7

Kukat, siemenet, sipulit yms.

2,3

Paperi ja pahvi

1,5

Tekstiilituotteet, vaatteet ja jalkineet

1,4

Turkisnahat, raa'at

1,4

Muut tavarat

5,3

 

Lähde: Tullihallitus 2012

 

Alankomaat on Suomelle kolmanneksi merkittävin investointikohde Ruotsin ja Belgian jälkeen. Vuonna 2011 Suomen suorien investointien kanta Alankomaihin oli 16,9 miljardia euroa. Alankomaat on myös toiseksi suurin investoijamaa Suomessa (Ruotsi ensimmäinen). Vuonna 2011 Alankomaiden suorien sijoitusten kanta Suomeen oli 9483 miljoonaa euroa. (Suomen pankki 2012). Suuri osa investoinneista ei kuitenkaan ole puhtaasti hollantilaisyrityksiä vaan investoijana voi olla hollantilainen holding-yritys, jonka emoyritys kierrättää kansainvälistä toimintaa Alankomaiden kautta.

 

Alankomaissa toimii useita kymmeniä suomalaisia yrityksiä, joista suurimpia ovat Huhtamäki Oy, Stora Enso, Nokia sekä Sanoma Magazines.

Kulttuurisuhteet

Suomalainen kulttuuri on nousussa Alankomaissa. Varsinkin suomalaisia konsertteja ja taidenäyttelyitä järjestetään runsaasti. Viime vuosien suurista taidenäyttelyistä mainittakoon 1900-luvun vaihteen suomalaistaiteen näyttely Haagissa vuonna 2005, Akseli Gallen-Kallelan suurnäyttely Groningenissa vuosina 2006-07 ja Helene Schjerfbeckin näyttely Haagissa kesällä 2007. Myös suomalaiset elokuvat ovat löytäneet tiensä Alankomaihin ja niitä esitetäänkin melko usein eri elokuvateattereissa. Musiikin alalla suomalaissolistit ovat jo melko yleinen ilmiö.

Suomalaiset, suomen kieli

Alankomaissa asui vuonna 2012 Alankomaiden tilastokeskuksen mukaan 2 406 suomalaista. Alankomaissa toimii aktiivinen, koko maan kattava Alankomaat-Suomi-yhdistys.

 

Benelux-instituutti, jonka sijaintipaikkana on Bryssel, järjestää suomalaisia kulttuuritapahtumia Belgian ja Luxemburgin lisäksi myös Alankomaissa. Benelux-instituutti perustettiin vuonna 1993 Antwerpeniin, josta se muutti kesällä 2006 Brysseliin.

 

Suomen kieltä ja kulttuuria on tähän asti voinut opiskella pääaineena Groningenin yliopistossa, mutta tällä hetkellä opetus näyttäisi päättyvän. Suomi-kouluja on Haagissa, Amsterdamissa ja Groningenissa. Suomi-koulut on perustettu Alankomaissa väliaikaisesti oleskelevien perheiden lapsille ja niissä opiskellaan suomen kieltä ja kirjallisuutta. Rotterdamin suomalainen lauantaikoulu on puolestaan perustettu hollantilaisille, jotka haluavat oppia suomea. Lauantaikoulu tarjoaa myös ohjausta äidinkielenään suomea puhuville lapsille kotiperuskoulun kautta.

 

Sopimukset

 

Suomen ja Alankomaiden väliset kahdenväliset sopimukset

 

01.11.1923

Väliaikainen kauppasopimus

26/1923

1/1924

09.06.1928

Sovittelumenettelyä koskeva sopimus

11/1929

25.02.1949

Lentoliikennesopimus

5/1949

11.07.1951

Sopimus harjoittelijain vaihdosta

21/1951

24.07.1952

Sopimus maahantuloleimausten poistamisesta

10/1952

29.03.1954

Sopimus kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemiseksi ja kuolleen henkilön jäämistön verotuksessa tarvittavaa vastavuoroista hallinnollista virka-apua koskevien sääntöjen vahvistamiseksi

47-48/1955

02.11.1970

Kansainvälisiä maantiekuljetuksia koskeva sopimus
29.08.1986 Sopimuksen muuttamisesta tehty sopimus
13.06.1989 Sopimuksen muuttamisesta tehty sopimus

47-48/1971

21/1987

77/1989

04.04.1984

Sopimus keskinäisestä avunannosta tulliasioissa

30-31/1985

11.10.1988

Kulttuurisopimus

83-84/1997

28.12.1995

Sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi sekä veron kiertämisen estämiseksi

18.02.1998 Sopimuksen voimaantulo Ahvenanmaan maakunnassa

83-84/1997

 

 

31/1998

04.07.1996

Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen soveltamisalan laajentamisesta tehty sopimus

72/1996

22.12.1998

Sopimus Suomen Euroopan poliisivirastoon lähettämien yhteyshenkilöiden ja heidän perheenjäsentensä erioikeuksista ja vapauksista

7/1999

26.05.2004

15.11.2004

27.08.2004

Alankomaiden Antillien osalta tehty sopimus automaattisesta tietojenvaihdosta säästöjen tuottamista korkotuloista

52-53/2005

77/2005

26.05.2004

15.11.2004

09.11.2004

Aruban osalta tehty sopimus automaattisesta tietojenvaihdosta säästöjen tuottamista korkotuloista

54-55/2005

78/2005

10.09.2009
20.11.2009
01.06.2011

Alankomaiden Antillien osalta tehty sopimus verotietojen vaihtamisesta. Alankomaiden Antillien osalta tehty sopimus taloussuhteiden edistämisestä 

430/2011 918/2009

10.09.2009
20.11.2009
01.06.2011

Aruban osalta tehty sopimus verotietojen vaihtamisesta. Aruban osalta tehty sopimus taloussuhteiden edistämisestä

431/2011 919/2011

Vierailut

  • Alankomaiden ulkoministeri Ben Botin vierailu Suomeen tammikuussa 2006
  • Alankomaiden pääministeri Balkenenden vierailu Suomeen kesäkuussa 2006
  • Tasavallan presidentti Tarja Halosen vierailu Alankomaihin joulukuussa 2006
  • Maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thorsin vierailu Alankomaihin joulukuussa 2007
  • Ulkoministeri Ilkka Kanervan vierailu Alankomaihin helmikuussa 2008
  • Sisäministeri Anne Holmlundin vierailu Alankomaihin huhtikuussa 2008
  • Pääministeri Matti Vanhasen vierailu Alankomaihin maaliskuussa 2009
  • Pääministeri Jyrki Kataisen vierailu Alankomaihin syyskuussa 2011

Historia

Alankomaat tunnusti Suomen 28. tammikuuta 1918 ja diplomaattiset suhteet solmittiin maiden välille 14. elokuuta 1918. Ennen toista maailmansotaa Suomen ja Alankomaiden suhteet keskittyivät kauppaan, merenkulkuun sekä kulttuuriin ja sama suuntaus jatkui edelleen sodan jälkeenkin. Talvisodan aikana Alankomaat oli yksi suurimmista humanitäärisen avun antajista Suomelle. Toisen maailmansodan jälkeen Alankomaiden ja Suomen suhteet kehittyivät hyväksi etenkin kaupallisella tasolla, vaikka maat kulkivatkin eri suuntiin ulkopolitiikkansa osalta. Suomen EU:n liittymisen myötä Alankomailla ja Suomella on monia yhteisiä intressejä EU-politiikan harjoittamisessa.

 

Ennen toista maailmansotaa Suomesta oli Haagissa edustettuna asianhoitaja lähettilään ollessa akkreditoituna tänne jostain muualta. Ensimmäinen residentti suurlähettiläs nimitettiin vuonna 1947.

Suurlähettiläät vuodesta 1947 lähtien:

  • Asko Ivalo 1947-1951
  • Aarno Yrjö-Koskinen 1951
  • Aarne Wuorimaa 1951-1957
  • Helge von Knorring 1969-1964
  • Sigurd von Numers 1964-1970
  • Paul Gustafson 1970-1973
  • Henrik Blomstedt 1973 1978
  • Ensio Helaniemi 1978-1983
  • Matti Häkkänen 1983-1987
  • Osmo Lares 1987-1989
  • Joel Pekuri 1989-1991
  • Erkki Mäentakanen 1991-1997
  • Pertti Harvola 1998-2001
  • Pekka Säilä 2001-2005
  • Mikko Jokela 2005-2009
  • Klaus Korhonen 2009-

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Haag

Päivitetty 17.1.2013

© Suomen suurlähetystö, Haag | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot