Lähde: Alankomaiden tilastokeskus 2012
Vuoden 2012 alussa Alankomaiden väestöstä 20,9 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Neljässä suurimmassa kaupungissa oli ulkomaalaistaustaisia seuraavasti: Amsterdam 50,5 prosenttia, Haag 49,5 prosenttia, Rotterdam 48,3 prosenttia ja Utrecht 32 prosenttia väestöstä.
Maassa asuvista ulkomaalaistaustaisista (yhteensä 3 494 193) oli vuonna 2012 tilastokeskuksen mukaan 11,2 prosenttia turkkilaisia, 10,8 prosenttia indonesialaisia, 10,8 prosenttia saksalaisia, 10,4 prosenttia marokkolaisia ja 9,9 prosenttia surinamelaisia.
Vuonna 2011 yli 133 000 asukasta muutti ulkomaille. Noin kolmannes maasta muuttaneista oli syntynyt Alankomaissa. Kotimaassa noin 1 500 000 henkilöä muutti joko omassa kunnassaan tai kunnasta toiseen.
Turvapaikanhakijoiden määrä vuonna 2011 oli tilastokeskuksen mukaan 14 630, joista 11 590 oli uusia. Eniten turvapaikanhakijoita oli Afganistanista, Irakista ja Somaliasta.
1. Amsterdam 790 000
2. Rotterdam 616 000
3. Haag 502 000
4. Utrecht 316 000
5. Eindhoven 217 000
6. Tilburg 208 000
7. Almere 193 000
8. Groningen 193 000
Lähde: Alankomaiden tilastokeskus 2012
Alankomaalaisista 28 prosenttia on roomalaiskatolisia ja 18 prosenttia protestantteja. Islaminuskoisia on neljä ja muihin uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvia kuusi prosenttia. Hollantilaisista noin 45 prosenttia on kirkkokuntien ulkopuolella, ja määrä on kasvussa. Perinteinen uskontokuntien välinen jako kulki eteläisen Zeelannin maakunnan ja pohjoisen Groningenin maakunnan kautta piirretyn linjan mukaisesti: pohjoispuolella asuvat olivat valtaosaltaan protestantteja ja eteläpuolella asuvat katolilaisia. Protestantit ovat jakaantuneet vielä moniin ryhmiin: reformoituun kirkkoon ja sen ortodoksiseen tai liberaaliin suuntaukseen. Kirkkojen vaikutus on vähentynyt Alankomaissa 1950-luvulta lähtien.
Virallinen kieli on hollanti. Friisin kieli on Frieslandin maakunnan toinen virallinen kieli ja julkisissa yhteyksissä tasavertainen hollannin kielen kanssa. Useimmat hollantilaiset puhuvat äidinkielensä lisäksi hyvin englantia. Saksaa puhutaan yleisesti ja ranskaa jossain määrin.
Alankomaiden tuomioistuinjärjestelmä koostuu 10 käräjäoikeudesta (rechtbank). Nämä oikeusistuimet käsittelevät siviili-, rikos- tai hallinto-oikeuteen liittyviä tapauksia. Alankomaissa on neljä valitusoikeutta (gerechtshof) sekä ylin oikeusaste (Hoge Raad), joka tarkastelee lähinnä lain oikeudenmukaisuuden käyttöä.
Transparency Internationalin mukaan (2011) Alankomaat on maailman seitsemänneksi vähiten korruptoitunein maa. Euroopan maista Alankomaat on sijalla viisi.
Alankomaissa oppivelvollisuus koskee 5–18-vuotiaita. Opetus on ilmaista oppivelvollisuusikäisille, eikä lukutaidottomuutta esiinny Alankomaissa.
Oppilaitokset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: ensiasteen, toisen asteen ja kolmannen asteen koulut. Ensiasteen koulut (peruskoulu) ovat 4–12-vuotiaille. Koulu on aloitettava viimeistään 5-vuotiaana. Toisen asteen kouluja (yläaste) ovat yliopistoon valmistavat koulut (VWO, kesto 6 vuotta) ja ammattikorkeakouluun valmistavat koulut (HAVO, kesto 5 vuotta ja VMBO, kesto 4 vuotta). Kolmannen asteen kouluja ovat yliopistot ja korkeakoulut (WO) ja ammattikorkeakoulut (HBO).
Alankomaissa on sekä julkisia että yksityisiä kouluja. Suurin osa yksityiskouluista on uskonnollissävytteisten järjestöjen perustamia. Perustuslain mukaan eri uskontokunnilla on oikeus omiin kouluihin.
Opetuksen ja tieteen osuus valtion budjetista vuonna 2011 oli 12 prosenttia (31,4 miljardia euroa).
Alankomaat kuuluu PISA-vertailussa 11 parhaan joukkoon. Maa sijoittui matematiikassa 11. sijalle, lukutaidossa 10. sijalle ja luonnontieteessä 11. sijalle.
Alankomaissa on 43 ammattikorkeakoulua ja 13 yliopistoa.
15-65-vuotiaista korkeakoulututkinnon on suorittanut noin 28 prosenttia.
Lähde: Alankomaiden tilastokeskus 2012
Alankomaiden työttömyysaste vuonna 2011 oli 5,4 prosenttia. Marraskuussa 2012 luku oli 7 prosenttia. Nuorisotyöttömyys on 13,7 prosenttia.
Eläkeläisten osuus Alankomaiden väestöstä (yli 65-vuotiaita) on 16,2 prosenttia. Yli 80-vuotiaita Alankomaiden väestöstä on 4,1 prosenttia. Lähde: Alankomaiden tilastokeskus 2012
Alankomaiden eläkejärjestelmä koostuu kahdesta osasta: valtion myöntämästä peruseläkkeestä (AOW) ja työeläkkeestä. Peruseläkkeen saavat kaikki, mutta sen suuruus riippuu perheen rakenteesta ja Alankomaissa asutuista vuosista. Naimattomille peruseläke on 70 prosenttia minimipalkasta, avio- ja avopareista molemmat saavat 50 prosenttia. Yleisesti eläke on noin 70 prosenttia palkasta koostuen näistä kahdesta tekijästä. Nykyisen hallituksen tarkoituksena on nostaa eläkeikä 65 vuodesta 66 vuoteen vuonna 2018 ja 67 vuoteen vuonna 2021. Tämän jälkeen eläkeikä kytketään eliniän odotteeseen.
Suhtautuminen vähemmistöihin
Alankomaiden väkiluvusta noin 20,9 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia (Tilastokeskus 2012). Ulkomaalaistaustaisista väestöryhmistä (allochtone) suurimmat väestöryhmät ovat turkkilaiset, saksalaiset, marokkolaiset sekä surinamelaiset. Alkuperäistä alankomaalaista väestöä kutsutaan nimellä autochtone.
Maahanmuuttopolitiikkaa on viime vuosina kiristetty etenkin ei-läntisistä maista tulevaan kouluttamattomaan väestöön ja maahanmuuttajien kotouttamiseen on alettu kiinnittää enemmän huomiota.
Suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin on Alankomaissa avointa. Alankomaat laillisti ensimmäisenä maailmassa (2001) avoliitto- sekä adoptio-oikeudet seksuaalisille vähemmistöille.
Alankomaat on värikäs ja kulttuurillisesti vaihteleva maa, jossa erilaiset kulttuurit ja tyylilajit kohtaavat. Erilaisuus vetää myös laajoja ryhmiä mukaan kulttuurielämään. Alankomaalaistaiteilijoilla 1600-luvulta (Rembrandt) ja 1800-luvulta (Vincent van Gogh) on jo vuosisatojen ajan ollut suuri vaikutus maalaustaiteeseen.
Kulttuuripolitiikasta päättää hallitus, joka myös rahoittaa kulttuuritoimintaa. Kulttuurin laadun arvioivat riippumattomat asiantuntijat ja neuvostot, jotka antavat arviointinsa kulttuuriministerille. Kulttuuriavustuksia voi anoa kerran neljässä vuodessa. Tulevina vuosina valtion osuutta kulttuurin rahoittajana pienennetään huomattavasti (noin 20 prosenttia vuonna 2013).
Valtion avustusten lisäksi kulttuurin apurahoja on mahdollista hakea erilaisilta rahastoilta. Suurin osa kulttuurilaitoksista on yksityisiä ja niiden takana toimii säätiö, joiden osa on alankomaisessa yhteiskunnassa erittäin merkittävä. Nykyään kulttuuripuolella on nähtävissä etenkin yksityissektorin kulttuurilaitosten ja toiminnan kukoistus. Esimerkiksi kaikki musikaalit ovat kaupallisia. Yksityismuseot menestyvät hyvin (esimerkiksi Haagissa oleva Beelden aan Zee).
Alankomaat on johtavassa asemassa tanssin alalla. Haagissa toimivan Nederlands Dans Theaterin (NDT) tuotannot ovat kansainvälisesti tunnettuja. Rotterdamilainen Scapino Ballet on viime vuosina kehittynyt nykytanssia esittäväksi ryhmäksi. Amsterdamissa oleva Nationale Ballet esittää ennen kaikkea klassisia tansseja.
Haagissa joka toinen vuosi järjestettävässä Holland Dance Festivalissa on nähtävissä tärkeimmät alankomaalaiset ja ulkomaalaiset tanssiproduktiot. Muita tanssifestivaaleja ovat Amsterdamissa Julidans, Utrechtissa Springdance ja Haagissa Cadance.
Alankomailla on vuosisatojen perinteet kuvataiteen alalla. Nuorten taiteilijoiden on onnistunut pitää yllä Alankomaiden vanhojen mestareiden luomaa mainetta. Video/elokuvataide on Alankomaissa nousussa. Tärkein alankomaalainen taidemessutapahtuma Art Amsterdam järjestetään vuosittain toukokuun puolivälissä.
Musiikin alalla tärkeällä sijalla ovat eri puolilla maata sijaitsevat musiikkioppilaitokset. Esimerkiksi vanhan musiikin opetus on maan rajojen ulkopuolellakin tunnettu. Vuosittain järjestettävä vanhan musiikin festivaali kerää Utrechtiin osanottajia kaikkialta maailmasta. Myös ooppera kukoistaa Alankomaissa. Alankomaiden oopperalla on hyvä kansainvälinen maine.
Klassisen musiikin alalla Alankomaissa on lukuisa määrä orkestereita, joista tunnetuin on Koninklijk Concertgebouworkest Amsterdamissa.
Holland Festival on kansainvälisesti tunnettu musiikkifestivaali Amsterdamissa. North Sea Jazz Festival puolestaan on Euroopan suurin ja tärkein jazzfestivaali. Tunnettuja popfestivaaleja ovat Pinkpop, Parkpop ja Dynamo Open Air.
Alankomaat tuottaa vuosittain noin 20 elokuvaa, joista muutama tulee tunnetuksi myös oman maan rajojen ulkopuolella. Kansainvälisistä elokuvafestivaaleista tunnetuimmat ovat Rotterdamin kansainvälinen elokuvafestivaali ja kansainvälinen dokumenttielokuvafestivaali Amsterdamissa.
Arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun alalla Alankomailla on pitkälle ulottuvat perinteet. Suojeltaviksi monumenteiksi on määritelty 50.000 kohdetta. 1600- ja 1700-luvun kanavarakennukset Amsterdamissa ovat maailman kuuluja, samoin 1900-luvulla toteutetut kaupungin laajentamissuunnitelmat kuten Amsterdam-Zuid ja sodanjälkeinen Rotterdamin keskusta.
Alankomaiden muotoilulle ovat tunnusomaista yksinkertaisuus, kirkkaus ja vaatimattomuus. Esimerkkinä tästä on 1920-luvulla vaikuttanut Theo van Doesburgin perustama De Stijl -ryhmä, joka kannatti perusmuotojen käyttämistä taiteessa.
Jokapäiväisessä elämässä suoralinjainen muotoilu on nähtävissä kaikkialla: postimerkeissä, junissa, toimistoissa. Amsterdamissa sijaitseva muotoiluinstituutti on kansainvälisesti tunnettu. Eindhovenin Akademie Industriële Vormgeving (AIVE) on erikoistunut teolliseen muotoiluun.
Levikiltään suurimmat sanomalehdet ovat: De Telegraaf (popularistinen, levikki 609 000), De Volkskrant (vasemmistosävytteinen, levikki 251 000), NRC Handelsblad (arvovaltainen, liberaali, levikki 195 000), Trouw (reformistinen, levikki 101 000) ja Het Financieele Dagblad (taloudellinen, puolueeton, levikki 53 000).
Ilmaisjakelulehdistä suurimmat ovat Metro (levikki 434 000) ja Sp!ts (levikki 354 000).
Aikakauslehdistä on viikoittain ilmestyvistä lehdistä levikiltään suurin Suomen Kuvalehteä vastaava Elsevier (levikki 134 000).
Alankomaalaisista 47 prosenttia oli tilannut vuonna 2010 jonkin päivälehden. Maksullisten päivälehtien tilaukset ja irtomyynti ovat vähentyneet vuodesta 1999 alkaen.
Radio- ja televisiotoiminta on vapautettu. Kaupungeissa on kaapeli-verkosto.
Joulukuun puolivälistä 2006 tv-ohjelmia on jaettu analogisesti vain kaapeliverkon kautta, muuten Alankomaissa on siirrytty digiaikaan. Analogisia radio-ohjelmia voidaan seurata vielä vuoteen 2015.
Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston mukaan vuonna 2011 Alankomaissa:
Kansalaisyhteiskunnan rooli Alankomaissa on vahva. Kansalaiset vaikuttavat aktiivisesti eri ryhmittymissä ja vapaaehtoistyöhön osallistuminen on yleistä. Alankomaalaiset ovat esimerkiksi Greenpeacen suurimpia lahjoittajia Euroopassa. Alankomaissa toimivat yleisimmät kansalaisjärjestöt. Haagin asema kansainvälisen oikeuden kaupunkina on tuonut lisäksi useita eri järjestöjä kaupunkiin. Haagissa toimii yli 110 kansalaisjärjestöä, joista huomattavan osan toiminta on suuntautunut kansainvälisen oikeuteen.
Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Haag
Päivitetty 18.2.2013
