Talous, elinkeinoelämä

Alankomaat on pieni ja avoin talous, joka on pitkälti riippuvainen viennistä ja globaalista taloustilasta. Nykyisellä talouskriisillä on ollut huomattavat vaikutukset myös Alankomaiden talouteen. Vuonna 2013 Alankomaiden taloustilanteen ennustetaan pysyvän taantumassa. Kotimainen kulutus on matalalla tasolla eivätkä investointitilastot näytä hyviltä. Alankomaiden taloudellisen tutkimuslaitoksen ennusteen mukaan Alankomaiden talous kasvaa vuoteen 2017 keskimäärin 1,25 prosenttia. Vuosina 2008–2012 kasvu on ollut keskimäärin nolla prosenttia. Hallitus onkin tehnyt julkisen talouden tasapainottamisesta säästöin ja veronkorotuksin keskeisen tavoitteensa. Pidemmällä tähtäimellä pyritään muun muassa vahvistamaan kansainvälistä kilpailukykyä.

Huolestuttavista tilastoista huolimatta Alankomaat kuuluu maailman kilpailukykyisimpiin maihin. World Economic Forum (2012) listasi Alankomaat kilpailukyvyltään viidenneksi ja korosti ennen kaikkea innovatiivisuutta ja toimivia rahoitusmarkkinoita. Eurostatin (2012) mukaan työttömyysprosentti Alankomaissa on EU:n kolmanneksi matalin, vaikka se kasvoikin vuoden 2012 aikana.

Alankomaiden talouden avainlukuja vuodelta2011

• bruttokansantuote 602 miljardia euroa
• talouden kasvu 1,0 prosenttia
• inflaatio 2,3 prosenttia
• budjetti alijäämäinen 4,5 prosenttia 
• kuluttajahintojen nousu 2,3 prosenttia

Lähteet: Alankomaiden valtiovarainministeriö, Alankomaiden tilastokeskus, OECD

Alankomaiden tärkeimmät teollisuustuotteet ovat erilaiset kemialliset aineet ja tuotteet, elintarvikkeet, kone- ja metalliteollisuustuotteet, sähkökoneet ja -laitteet.

Alankomaista on lähtöisin monia kansainvälisiä yrityksiä kuten

• Royal Dutch Shell,
• Unilever,
• Heineken,
• Philips,
• ABN Amro,
• Akzo Nobel ja
• KPMG.

Alankomaiden luonnonkaasuvarat ovat Euroopan mittakaavassa merkittävät ja takaavat melko pitkälle omavaraisuuden. Kaasuntuotannon keskus on Groningenin alue, joka sijaitsee Pohjois-Alankomaissa. Noin puolet maakaasusta viedään ulkomaille. Kansallisilla öljyvaroilla Alankomaat kattaa noin neljä prosenttia kulutuksestaan.

Alankomaiden talouden kansainvälistymisellä on pitkät perinteet ja talouden kehittymiseen on pitkälti vaikuttanut Alankomaiden keskeinen sijainti meren ja jokien äärellä. 1600-luvulla niin sanottuina kultaisina aikoina Alankomaat kasvoi talousmahdiksi lähinnä kehittyneen merenkulkutaitonsa ansiosta. Alankomaiden läpi virtaavat suuret joet taas takasivat kaupan myös Keski-Euroopan maiden kanssa. Alankomaiden keskeisen sijainnin ansioista lähes kaikki merkittävät markkina-alueet Euroopassa ovat tavoitettavissa noin 500 kilometrin säteellä. Alankomaiden logistinen puoli takaa myös erinomaiset mahdollisuudet: Rotterdam on Euroopan suurin satama, Schiphol yksi Euroopan vilkkaimmista lentokentistä ja Alankomaiden moottoritieverkosto kuuluu maailman tiheimpiin.

Ulkomaankauppa, kauppapolitiikka

Alankomaiden ulkomaankaupan tase on pitkään ollut ylijäämäinen. Vuonna 2011 Alankomaiden vienti oli 409,4 miljardia euroa ja tuonti taas 364,9 miljardia euroa. Ylijäämään ovat vaikuttaneet esimerkiksi suhdanneherkkien tuotteiden pieni osuus viennissä sekä omavaraisuus maakaasussa.

Lähde: Alankomaiden tilastokeskus2012

Investoinnit

Alankomaiden keskeinen sijainti on houkutellut lukuisia ulkomaisia yrityksiä investoimaan maahan. Myös Alankomaiden hallinnon vähäinen puuttuminen yritysten toimintaan on vaikuttanut ulkomaisten investointien lukumäärään. Alankomaiden investointiviraston (Netherlands Foreign Investment Agency, NFIA) mukaan vuonna 2011 Alankomaissa aloitettiin 193 uutta ulkomaista investointiprojektia. Yhdysvallat on edelleen suurin ulkomainen investoijamaa. Sitä seuraavat Luxemburg, Iso-Britannia ja Belgia. Investointien yhteisarvo oli 4,4 miljardia euroa.

• Alankomaiden investointivirasto (http://www.nfia.com/)