Nykyisen, 5. marraskuuta 2012 nimitetyn, liberaalien ja sosiaalidemokraattien hallituksen ohjelman ulkopoliittinen osuus edustaa jatkuvuutta. Alankomaiden kansainvälistä vastuuta ja eurooppalaisuutta korostetaan.
Alankomaiden puolustuspolitiikan ja puolustuksen perustana on Nato-jäsenyys. Hyvät
transatlanttiset suhteet nähdään välttämättömänä Alankomaiden turvallisuuden kannalta. Alankomaiden puolustusvoimat siirtyi 1990-luvun lopulla asevelvollisarmeijasta ammattisotilaisiin. Puolustusvoimien henkilöstövahvuus on noin 45 000, joista 19 000 on maavoimissa. Siviilityöntekijät mukaan luettuna puolustusvoimat työllistää yli 64 000 henkilöä.
Puolustusvoimien päätehtävät ovat
Kotimaan tehtävien hoitamiseksi puolustusvoimilla tulee olla koko ajan käytettävissä noin 3 600 sotilaan vahvuinen osasto. Alankomaat on uudistanut puolustusvoimiaan radikaalisti koko 2000-luvun. Liikekannallepanoon perustuvan armeijan kalustoa on myyty sekä poistettu käytöstä ja samalla on hankittu uutta kalustoa ammattiarmeijan tarpeisiin.
Alankomaat on aktiivisesti osallistunut erilaisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan operaatioiden osallistumisen edellytyksenä "riittävää kansainvälisoikeudellista mandaattia". Mandaatin merkitys on korostunut etenkin vuoden 1995 Srebrenican verilöylyn jälkeen, jolloin hollantilaiset rauhanturvaajat epäonnistuivat liian vähäisten resurssien ja toimintaedellytysten vuoksi estämään tuhansia siviilejä vaatinutta verilöylyä.
Alankomaiden joukkoja osallistuu muun muassa Afganistanin ISA-operaatioon, Somaliaan (Ocean Shield, Atalanta) ja Etelä-Sudaniin (UNMISS) sekä Turkkiin (Anatolian Protector).
Kehitysyhteistyö on Alankomaiden ulkopolitiikassa merkittävässä osassa. Kehitysyhteistyön määrärahat vuodesta 1996 lähtien ovat olleet 0,8 prosenttia bruttokansantuotteesta, joka on noin 4 miljardia euroa vuodessa.
Suuri osa Alankomaiden kehitysyhteistyömäärärahoista suuntautuu kansainvälisten järjestöjen kautta, kuten YK:n kehitysohjelman UNDP:n tai pakolaistoimisto UNHCR:n kautta, EU:n yhteisistä projekteista tai alueellisten kehityspankkien välityksellä. Alankomaat jakaa bilateraalista kehitysapua 15 valtiolle, joista 10 sijaitsee Afrikassa. Joillakin erityisen konfliktiherkillä alueilla Alankomaat harjoittaa niin sanottua alueellista lähestymistä painottaen kehitysyhteistyöprojektien lisäksi poliittisen dialogin merkitystä sekä mahdollisten rauhanturvaajien sijoittamista.
Nykyinen hallitus pyrkii lähentämään kehitysyhteistyötä ja ulkomaankauppaa, ja ulkoministeriössä toimiikin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri. Kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan vuosina 2014–2017 asteittain yli miljardilla eurolla, ja supistusten myötä ne laskevat ensimmäistä kertaa vuosiin alle 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Leikkausta kompensoidaan yhdessä yritysmaailman kanssa käynnistettävällä rahastolla, josta tuetaan pk-yritysten investointeja kehitysmaissa, sekä rauhan ja kehityksen yhteyttä painottavalla kansainvälisen turvallisuuden budjetilla. Kehityspolitiikan painopistealueita ovat oikeusjärjestelmä, vesi, ruokaturvallisuus ja seksuaaliterveys.
Ihmisoikeuksilla on ollut Alankomaiden ulkopolitiikassa merkittävä painoarvo, ja ihmisoikeuksien edistäminen kuuluu myös nykyisen hallituksen ulkopoliittisiin prioriteetteihin.
Alankomaiden ihmisoikeusstrategiassa "Responsible for Freedom" (2011) ihmisoikeuspolitiikan kulmakiviksi määritellään turvallisuus, vauraus ja vapaus. Painopistealueita ovat
Alankomaat pyrkii edistämään ihmisoikeuksia etenkin EU:n, YK:n ja alueellisten järjestöjen kautta. Uusi ihmisoikeusstrategia julkaistaan keväällä 2013.
Vuodesta 1999 lähtien Alankomaissa on toiminut erityinen ihmisoikeussuurlähettiläs, jonka tehtävänä on edistää ihmisoikeuksia kaikilla ulkopolitiikan sektoreilla.
Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Haag
Päivitetty 17.1.2013
