Poliittinen järjestelmä

Alankomaat on perustuslaillinen kuningaskunta. Perustuslaki on vuodelta 1814, mihin on myöhemmin tehty useita muutoksia. Alankomaiden valtionpäämies tulee kuningashuoneesta, jonka edustajat kuuluvat Oranian prinssi Vilhelmistä (1533-1584) polveutuvaan Oranje-Nassaun hallitsijasukuun. Kuninkuus on periytyvä, ja vanhimmalla lapsella on etuoikeus kruunuun.

Alankomaat koostuu 12 maakunnasta, joita johtavat maakuntavaltuustot (Provinciale Staten). Valtuuston vaalit pidetään joka neljäs vuosi. Maakuntavaltuustosta valitaan jäsenet maakuntahallitukseen (Gedeputeerde Staten), jonka johdossa on hallituksen nimeämä kuningattaren komissaari (Comissaris van de Koningin). Maakuntavaltuustojen jäsenillä on myös valtakunnallisessa hallinnossa tärkeä tehtävä: he valitsevat parlamentin ylähuoneen (Eerste Kamer) jäsenet.

Alankomaissa on yhteensä 408 kuntaa, joiden johdossa on kunnanvaltuusto ja -hallitus sekä pormestari (burgemeester). Kunnassa asuvat asukkaat, mukaan lukien viisi vuotta laillisesti asuneet ulkomaalaiset, valitsevat valtuuston jäsenet joka neljäs vuosi. Valtuusto valitsee kunnanhallituksen. Pormestarin nimittää kerrallaan kuudeksi vuodeksi maan hallitus. Pormestari johtaa neuvoston ja hallituksen työskentelyä.

Valtionpäämies

Alankomaiden valtionpäämies on kuningatar: Hänen Majesteettinsa Kuningatar Beatrix (koko nimi: Beatrix Wilhelmina Armgard), Alankomaiden kuningatar, Oranje-Nassaun prinsessa, Lippe-Biesterfeldin prinsessa.

Kuningatar Beatrix astui virkaan 30. huhtikuuta 1980. Kuningattarella on lähinnä vain edustustehtäviä, mutta hän ei ole täysin vailla poliittista valtaa. Kuningatar pitää vuosittain lukuisia julkisia puheita ja hän avaa joka vuosi syyskuun kolmantena tiistaina (Prinsjesdag) uuden hallituskauden. Hän lukee tuolloin valtaistuinpuheen (Troonrede), joka sisältää hallituksen suunnitelmat tulevalle kaudelle.

Kevääseen 2012 saakka kuningattarella oli myös tärkeä osa uutta hallitusta muodostettaessa. Vaalien tai hallituksen hajoamisen jälkeen hän antoi sopivaksi katsotulle henkilölle ensiksi tehtäväksi tiedustella erilaisia yhdistelmämahdollisuuksia ja sen jälkeen hallituksenmuodostamistehtävän. Maaliskuussa 2012 parlamentin alahuone päätti kuitenkin, ettei kuningatar osallistu enää hallituksenmuodostamiseen.

Kuningatar tapaa säännöllisesti myös pääministeriä, muita ministereitä ja valtiosihteereitä sekä talous- ja kulttuurielämän vaikuttajia.

Parlamentti

Alankomaiden parlamentti (kutsutaan myös Staten-Generaal) on kaksikamarinen: ylähuoneessa (Eerste Kamer) on 75 jäsentä ja alahuoneessa (Tweede Kamer) 150 jäsentä. Molempia kamareita johtaa puhemies. Parlamentin keskeisimpinä tehtävinä ovat lainsäädäntö sekä hallituksen toimien valvonta.

Kahdentoista eri maakuntavaltuustojen jäsenet valitsevat parlamentin ylähuoneen jäsenet neljän vuoden välein. Alahuone valitaan yleisillä välittömillä vaaleilla myös joka neljäs vuosi. Alahuoneen vaaleissa Alankomaat muodostaa yhden vaalipiirin. Kaikissa vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Äänioikeus on 18 vuotta täyttäneillä kansalaisilla.

Äänestysaktiivisuus vuoden 2012 parlamenttivaaleissa oli 74,57 prosenttia. 1990- ja 2000-luvuilla äänestysprosentti on normaalisti ollut 75–80 prosentin välillä (Alankomaiden keskusvaalilautakunta 2012). Naisten osuus parlamentin jäsenistä on 38,7 prosenttia.

Alankomaiden parlamentissa esiintyy joitakin dualistisia piirteitä: hallituksen ministereiden tulee erota parlamentista heti nimittämisensä jälkeen eikä parlamentilla ole muodollista roolia hallituksen virkaan nimittämisessä. Pääosin Alankomaissa on kuitenkin nähtävissä parlamentaarinen systeemi.

Viimeisten vaalien tulokset paikkojen mukaan

Lyhenteet:
VVD = Volkspartij voor Vrijheid en Democratie (markkinaliberaalit)
PvdA = Partij van de Arbeid (sos.dem.)
SP = Socialistische Partij (sos.)
PvV = Partij voor Vrijheid (populistinen, islaminvastainen)
CDA = Christen Democratisch Appel (krist.dem.)
D66 = Democraten 66 (sosiaaliliberaalit)
CU = Christen Unie (kristillinen liitto)
GL = Groen Links (vasemmistovihreät)
SGP = Staatkundig Gereformeerde Partij (ääriprotest.)
PvdD = Partij voor de Dieren (eläinsuojelijat)

LPF = Lijst Pim Fortuyn (oik.populistinen Pim Fortuynin lista, v. 2006 nimellä Lijst 5 Fortuyn)
 

Parlamentin ulkopuolisia eturyhmiä

Alankomaiden yhteiskunta on perinteisesti ollut organisoitunut uskonnollisten ja ideologisten linjojen mukaan. Niin sanottu pilarijärjestelmä on kategorisoinut ammattiyhdistykset, koulut, puolueet sekä järjestötoimen neljään ryhmittämään: katoliseen, protestanttiseen, sosialistiseen sekä liberaaliin. Eri ideologisista ja uskonnollisista vakaumuksista syntyi useita poliittisia ja sosiaalisia järjestöjä ajaen periaatteessa samaa asiaa, mutta erilaisista katsontakannoista lähtien. Vaikka pilarijärjestelmä on osaltaan murtunut 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, näkyy vaikutus edelleen eri lehdistöjen, koulujen ja erilaisten yhdistysten kirjona. Pilarijärjestelmän murtumisen myötä yhteistyö eri järjestöjen välillä on lisääntynyt ja osittain erilaiset ryhmät ovat myös yhdistyneet.

Erilaisia etujärjestöjä Alankomaissa:

• Työntekijäjärjestöt - Federatie Nederlandse Vakbewegin (FNV), Christelijk Nationaal Vakverbond in Nederland (CNV) , AbvaKabo (virkamiehet)
• Työnantaja- ja teollisuusjärjestöt - VNO-NCW (Verbond van Nederlandse Ondernemingen ja Nederlands Christelijk Werkgeversverbond)
• Maatalousalan järjestö - Federatie van Land- en Tuinbouworganisaties
• Uskonnollistaustaisia järjestöjä - esim. erilaiset urheilu- tai musiikkijärjestöt

Tietoa Alankomaiden parlamentista (http://www.parlement.nl)

Hallitus

Alankomaiden poliittinen järjestelmä rakentuu koalitiohallituksille. Vaalitulokset mahdollistavat yleensä useita eri hallitusvaihtoehtoja, minkä vuoksi hallituksen muodostaminen on usein monivaiheinen ja aikaavievä prosessi (toisen maailmansodan jälkeen hallituksen muodostaminen on kestänyt keskimäärin 83 päivää).

Hallituksessa on 14 ministeriä. Hallitukseen kuuluvat varsinaisten ministerien lisäksi valtiosihteerit (Staatssecretaris), joita on nykyisessä hallituksessa 6.

Hallituksen kokoonpano

Ministeriöiden, ministerien ja valtiosihteerien nimet:

Yleisten asioiden ministeriö

(Ministerie van Algemene Zaken; Ministry of General Affairs)

Mark Rutte (VVD) Pääministeri

Sosiaali- ja työministeriö

(Ministerie van Sociale Zaken en Werkgelegenheid; Ministry of Social Affairs and Employment)

Lodewijk Asscher (PvdA) Varapääministeri / Sosiaali- ja työministeri

Jette Klijnsma (PvdA) Valtiosihteeri

Talousministeriö

(Ministerie van Economische Zaken; Ministry for Economic Affairs)

Henk Kamp (VVD) Talousministeri

Sharon Dijksma (PvdA) Maatalousministeri

Valtiovarainministeri

(Ministerie van Financiën; Ministry of Finance)

Jeroen Dijsselbloem (PvdA) Valtiovarainministeri

Frans Weekers (VVD) Valtiosihteeri

Ulkoasiainministeriö

(Ministerie van Buitenlandse Zaken; Ministry of Foreign Affairs)

Frans Timmermans (PvdA) Ulkoministeri / Eurooppa-ministeri

Lilianne Ploumen (PvdA) Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Sisä- ja kuningaskuntasuhteiden ministeriö

(Ministeriö van Binnenlandse Zaken en Koninkrijksrelaties; Ministry of the Interior and Kingdom Relations)

Ronald Plasterk (PvdA) Sisäministeri

Stef Blok (VVD) Asunto- ja hallintoministeri

Puolustusministeriö

(Ministerie van Defensie; Ministry of Defence)

Jeanine Hennis-Plasschaert (VVD) Puolustusministeri

Turvallisuus- ja oikeusministeriö

(Ministerie van Veiligheit en Justities; Ministry of Security and Justice)

Ivo Opstelten (VVD) Turvallisuus- ja oikeusministeri

Fred Teeven (VVD) Valtiosihteeri

Infrastruktuuri- ja ympäristöministeriö

(Ministerie van Infrastructuur en Milieu; Ministry of Infrastructure and Environment)

Melanie Schultz van Haegen (VVD) Ympäristöministeri

Wilma Mansveldt (PvdA) Valtiosihteeri

Opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriö

(Ministerie van Onderwijs, Cultuur en Wetenschappen; Ministry of Education, Culture and Science)

Jet Bussemaker (PvdA) Opetusministeri

Sander Dekker (VVD) Valtiosihteeri

Kansanterveys-, hyvinvointi- ja urheiluministeriö

(Ministerie van Volksgezondheit, Welzijn en Sport; Ministry of Health, Welfare and Sport)

Edith Schippers (VVD) Terveysministeri

Martin van Rijn (PvdA) Valtiosihteeri

Tietoa Alankomaiden hallituksesta (www.government.nl)

Sisäpolitiikka

Hallituspuolueina liberaalit ja sosiaalidemokraatit

Alankomaat sai 5. marraskuuta 2012 kahden puolueen muodostaman sini-punaisen enemmistöhallituksen. Hallituspuolueet ovat markkinaliberaali VVD ja sosiaalidemokraattinen PvdA.

Maahanmuuttajakysymys - sisäpolitiikan keskeinen piirre

Yksi Alankomaiden sisäpolitiikan keskeisimmistä piirteistä viime vuosien aikana on ollut maahanmuuttajakysymys. Vuosina 2002 ja 2004 tapahtuneet poliittiset murhat (oikeistopopulisti Pim Fortuyn ja elokuvaohjaaja Theo van Gogh) antoivat sysäyksen Alankomaissa jo pidemmän aikaa jatkuneelle suhteiden jännittymiselle maahanmuuttajien ja alkuperäisväestön välillä.

Vuoden 2002 parlamenttivaalit käytiin heti Fortuynin murhan jälkeen. Ensimmäinen poliittinen murha sitten vuoden 1584 jälkeen jätti Alankomaiden yhteiskunnan epävakaaseen tilaan ja pääministeri Jan Peter Balkenenden (CDA) luotsaama hallitus kaatui jo saman vuoden lokakuussa. Balkenenden seuraava hallitus (2003-2006) tarttuikin etenkin kotouttamiskysymykseen tiukentamalla maahanmuuttopolitiikkaa. Myös edellinen ja nykyinen Rutten hallitus ovat pyrkineet vähentämään maahanmuuttajien määrää lupajärjestelmiä muuttamalla.

Politiikan polarisoituminen

Viimeaikoina Alankomaiden poliittisella kentällä on ollut havaittavissa polarisoitumista. Maahanmuuttajakysymysten myötä oikeistopopulismi on saanut jalansijaa. Tiukinta ulkomaalaisvastaista linjaa ajaa vapauspuolue (PVV), jonka johtaja Geert Wilders on vaatinut muun muassa Koraanin kieltämistä verraten sitä fasistiseksi teokseksi. Oikeistopopulismin lisäksi myös poliittisen kentän vasemmalla laidalla on havaittavissa kannatuksen kasvua. Sosialistinen puolue (SP) lisäsi paikkalukujaan vuoden 2010 vaalien jälkeen, ja sillä on tällä hetkellä saman verran edustajia parlamentin alahuoneessa kuin PVV:llä.

Nykyinen hallitus

Tämänhetkinen Rutten-Asscherin hallitus koostuu markkinaliberaalista VVD:stä ja sosiaalidemokraattisesta PvdA:sta. Hallituksella on parlamentissa enemmistö. Hallitusohjelman otsikko on "Siltojen rakentaminen", ja sen keskeinen osa on julkisen talouden tasapainottamisohjelma. Ohjelma pohjautuu viiden puolueen vähemmistöhallituksen hajoamisen jälkeen huhtikuussa 2012 tekemään sopimukseen. Taloutta pyritään tulevan viiden vuoden aikana tasapainottamaan 16 miljardilla eurolla. Säästöjä haetaan etenkin terveydenhuollosta, sosiaaliturvasta ja julkisesta hallinnosta. Lisäksi veroja ja maksuja korotetaan. Sen sijaan koulutukseen on luvassa lisäresursseja.