Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen diplomaattiedustuksen alkuvaiheet Alankomaissa - Suomen suurlähetystö, Haag : Suurlähetystö : Historia

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Haag

Ambassade van Finland
Groot Hertoginnelaan 16
2517 EG Den Haag, Nederland
Puh. +31-70-346 9754, sanomat.haa@formin.fi
English | Nederlands | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suomen diplomaattiedustuksen alkuvaiheet Alankomaissa

Alankomaat tunnusti Suomen 28.1.1918 vain vajaat kaksi kuukautta Suomen itsenäistymisen (6.12.1917) jälkeen. Diplomaattiset suhteet Suomen ja Alankomaiden välillä solmittiin 14.8.1918. Ministeri Erik Ehrström saapui kesäkuussa 1919 Suomen tilapäiseksi edustajaksi Haagiin. Syksystä 1919 alkaen Suomen ensimmäisenä asiainhoitajana Haagissa toimi Yrjö Saastamoinen. Hän kuului maineikkaaseen kuopiolaiseen puu- ja sahateollisuussukuun, joten Suomen tärkeimmän vientiteollisuushaaran eduista pidettiin hyvää huolta Alankomaissa. Hänen vanhempi veljensä Armas Saastamoinen toimi Suomen lähettiläänä Haagissa vuosina 1926-32 - tosin Lontoosta käsin.

Ennen toista maailmansotaa Suomi edustautui paikanpäällä Haagissa asiainhoitajatasolla lähettilään ollessa akkreditoituna tänne jostain muualta. Vuonna 1933 Haagiin nimitettiin lähettiläs Oslosta käsin. Toista maailmansotaa edeltäneet kaksi vuotta oli Suomen Brysselin lähettiläs akkreditoitu myös Haagiin. Saksan hyökkäys Alankomaihin pakotti Suomen sulkemaan suurlähetystönsä kesällä 1940. Haag oli yksi kaikkiaan 24 lähetystöstä, jotka Suomi joutui sulkemaan toisen maailmansodan aikana.

Ensimmäinen residentti suurlähettiläs Haagiin nimitettiin 1947. Hän oli Asko Ivalo, joka kuuluu Suomen legendaaristen diplomaattien joukkoon. Puolisonsa Mielikki Ivalo tunnetaan Suomessa muistelmakirjoistaan. Kaksi vuotta aiemmin Saksan miehityksestä vapautunut Alankomaat oli Suomen talvisodan aikana ollut yksi johtavista eurooppalaisista humanitaarisen avun antajista maallemme, joten edellytykset suhteiden edelleenkehittämiselle olivat hyvät.

Jo ennen sotaa olivat Suomen ja Alankomaiden suhteet painottuneet kauppaan, merenkulkuun ja kulttuuriin. Sama suuntaus jatkui sodan jälkeen. Suhteet kehittyivät vakaasti, vaikka maiden ulkopoliittiset valinnat olivat perin erilaiset. Alankomaat ankkuroi politiikkansa NATO:on ja EEC:hen ollen molempien perustajajäsen. Suomi noudatti puolueettomuuspolitiikkaa. Vilkkaan kaupankäynnin pohjalta tarjoutui Suomelle hyvä tilaisuus seurata Euroopan taloudellisen integraation kehittymistä myös Alankomaiden näkökulmasta. Kauppasuhteissa Suomelle oli tärkeää erityisesti alkuvaiheissa puun ja puutuotteiden vienti. Nykyään kauppavaihto on paljon monipuolisempaa molempien maiden lukeutuessa mm. informaatioteknologian kehittäjien kärkijoukkoon.

TulostaJaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 27.2.2008


© Suomen suurlähetystö, Haag | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot