Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomi 100 jätti Alankomaihin pysyvän jäljen - Suomen suurlähetystö, Haag : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Haag

Ambassade van Finland
Fluwelen Burgwal 58
2511CJ Den Haag, Alankomaat
Puh. +31-70-346 9754, sanomat.haa@formin.fi
English | Nederlands | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 5.1.2018

Suomi 100 jätti Alankomaihin pysyvän jäljen

Alankomaissa käännettiin Suomen juhlavuonna suomalaista kirjallisuutta, kirjoitettiin kirjan verran Suomen 100-vuotisesta historiasta, järjestettiin monenlaisia konsertteja ja luentoja, pidettiin taidenäyttelyitä, elokuvailtoja ja nautittiin varmaan useampiakin Suomi 100 illallisia. Pysyvä jälki  juhlinnasta jäi Haarlemmermeeriin perustetun koivupuiston ansiosta.

Todennäköisesti suurlähetystöllä ei ole edes tietoa kaikista yksityisten toimijoiden järjestämistä Suomi 100 –tapahtumista. Mutta tässä juhlavuosi yhteen vedettynä sen pohjalta, mistä suurlähetystö on tietoinen! Oli ilahduttavaa nähdä, millaisella innolla juhlavuotta Alankomaissa vietettiin.

Juhlavuoden tapahtumia koordinoimaan perustettiin jo vuonna 2015 Finland 100 Together in The Netherlands –säätiö, johon kuuluivat tärkeimmät Alankomaissa toimivat suomalaisorganisaatiot (Suomen suurlähetystö, Finnish Dutch Chamber of Commerce, Alankomaat-Suomi Yhdistys, Benelux-instituutti ja Rotterdamin suomalainen merimieskirkko). Säätiön puheenjohtajana toimi kauppakamarin johtaja Patrice van der Heiden ja kunniapuheenjohtajana Suomen suurlähettiläs, ensin Liisa Talonpoika ja sen jälkeen Katri Viinikka.

Suurlähetystön tapahtumat

Sls Viinikka ja vieraat 8.12.17
Suurlähettiläs Katri Viinikka senaatin puhemies Ankie Broekers-Knolin, Laura Pyrrön ja Tiina Korhosen seurassa.

Suurlähetystön päätapahtuma oli itsenäisyyspäivän vastaanotto, joka järjestettiin Haagin Nieuwe Kerkissa 8.12. Ohjelmassa oli senaatin puhemiehen, Ankie Broekers-Knolin juhlapuhe ja sopraano Laura Pyrrön konsertti. Juhlapuheessaan Broekers-Knol kuvasi Suomen historiaa 1800-1900 –lukujen taitteessa ja tapahtumia, jotka johtivat maan itsenäisyyteen. Hän kuvasi, miten Suomi toisen maailmansodan jälkeen tasapainoili idän ja lännen välillä. Hän otti esille Suomen ja Alankomaiden läheiset suhteet EU:ssa, yhtäläisyydet pohjoismaisen yhteistyön ja Benelux-yhteistyön välillä ja korosti Suomen ja Alankomaiden samanmielisyyttä monissa kysymyksissä.  Näitä ovat mm.  budjettikuri, ihmisoikeudet ja ilmastonmuutoksen torjunta. Talouden alalta Broekers-Knol mainitsi mm. Nokian ja Koneen. Eikä hän unohtanut Jari Litmastakaan. (https://www.eerstekamer.nl/nieuws/20171208/viering_100_jaar_finse). Suurlähettilään vastaanotolle osallistui lähes 200 henkeä.

Suurlähetystö kutsui 18.5. Amsterdamin EYE –elokuvamuseoon Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen –elokuvan esitykseen omia kontaktejaan. Paikalla oli lähes 50 vierasta, joille järjestettiin ennen elokuvaesitystä pieni vastaanotto. Elokuva sai lämpimän vastaanoton kaikilta paikalta olleilta ja hyvät arvostelut myös hollantilaisessa mediassa.

Embassy Festival 2017

Suurlähetystö osallistui 2.9. Haagissa järjestettyyn Embassy Festivaaliin yhteistyössä Rotterdamin Finse Huisin (merimieskirkko) kanssa.  Finse Huis myi mm. porohodareita ja korvapuusteja ja tarjoili salmiakkia ja lakkaliköörikonvehteja. Suurlähetystön edustajat vastailivat vierailijoiden kysymyksiin ja jakoivat kiinnostuneille Suomi-materiaalia. Suomen osastolla järjestettiin myös pieni kilpailu, johon yleisö innokkaasti osallistui. Festivaalin avasi yhdellä kolmesta esiintymislavasta Haagin seudulla asuvista suomalaisnaisista koostuva TAIKA-kuoro.

Suurlähettilään virka-asunnon puutarhaan istutettiin 21.9. suomalaislasten kanssa Tulevaisuuden kuusi. Mukana oli 20 lasta vanhempineen. Tulevaisuuden kuusi oli osa virallista Suomi 100 –ohjelmaa.

Finland 100 -säätiön järjestämät tapahtumat ja hankkeet

Kuva: Tasavallan presidentin kanslia
Suomi 100 -tulppaanit, kuva Tasavallan presidentin kanslia

Yksi säätiön keskeisimmistä hankkeista oli Suomi 100 –tulppaanilajikkeen rekisteröiminen. Tulppaanin nimeämistilaisuus järjestettiin 15.5.2017 tasavallan presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä rouva Jenni Haukion toimiessa tulppaanin kummina. Valkean, pitkävartisen tulppaanin on jalostanut Maveridge International B.V.  Alankomaista tilaisuuteen osallistui yhdeksän hengen delegaatio suurlähettiläs Katri Viinikan ja säätiön puheenjohtaja Patrice van der Heidenin johdolla. Tulppaanin sipuleita on jo istutettu Tasavallan presidentin kesäasunnolle Kultarantaan, ja keväällä 2018 Suomi 100 –tulppaania voi ihailla myös Alankomaissa Keukenhofin kukkapuistossa. Muutaman vuoden kuluttua lajike on tarkoitus saada julkiseen myyntiin. Suomi 100 –tulppaanihanke oli osa virallista Suomi 100 –ohjelmaa.

Koivun istutus 17.11.17

Säätiön aloitteesta Schipholin lentokentän lähelle, Haarlemmermeerin kuntaan istutettiin Finland 100 Park – niminen koivupuisto. Koivupuiston avajaisia vietettiin 17.11. noin 150 hengen voimin. Sopiva alue puistolle löytyi Dirk Molenaarin perheen maatilalta Nieuw Vennepistä. Projektissa säätiö teki läheistä yhteistyötä Wageningenin yliopiston opiskelijaryhmän kanssa, joka laati käsikirjan koivumetsän toteuttamisesta. Alueelle istutettiin 566 koivun tainta Suomen lipun muotoon. 100 koivua muodostavat puiston pääkäytävän (lipputangon salko) ja loput on istutettu puistoalueelle siten, että puut ovat lipun valkoisissa osissa ja siniristi muodostuu puistossa kulkevista teistä. Avajaisissa puhuivat suurlähettiläs Katri Viinikka ja Haarlemmermeerin varapormestari John Nederstigt, jotka molemmat istuttivat pääkäytävän kaksi viimeistä puuta. Finland 100 Park oli osa virallista Suomi 100 –ohjelmaa.

Itsenäisyyspäivän juhla 9.12.17, Amsterdam

Suomalaisorganisaatioiden yhteinen itsenäisyyspäivän juhla järjestettiin 9.12. Amsterdamissa sijaitsevassa Koepelkerkissa. Juhlavaan tilaisuuteen kuului vastaanotto, illallinen, puheita ja musiikkia. Itsenäisyyspäivän juhlapuheen piti suurlähettiläs Katri Viinikka. Musiikista huolehtivat alkuillasta sopraano Laura Pyrrö pianistinsa Tiina Korhosen kanssa sekä TAIKA-kuoro. Illallisen jälkeen Mikko Pettinen & Happy People saivat jammailullaan vanhemmankin väen tanssilattialle. Suomen itsenäisyyttä juhlittiin 280 hengen voimin.

Syksyllä säätiö järjesti sosiaalisessa mediassa tempauksen, jolla pyrittiin saamaan Sibeliuksen Finlandia klassisen radion (Radio 4) viidenkymmenen suosituimman sävellyksen listalle. Siinä onnistuttiin, sillä sävellys pääsi sijalle 44.  Radio 4:ssä soitettiin koko vuoden ajan paljon suomalaista musiikkia eikä siinä yhteydessä unohdettu mainita Suomen juhlavuotta. Erityisiä suomalaisen musiikin iltapäiviä/-iltoja Radio 4:ssä oli useampaankin kertaan.

Suomalaisorganisaatioiden tapahtumat

Rotterdamin suomalainen merimieskirkko järjesti 2. – 11.6. festivaalin "Extraordinary Finland Week", jossa esiintyivät mm. Kimmo Pohjonen, Ismo Alanko ja Pekko Käppi. Viikon aikana nähtiin Kaurismäen elokuva Kauas pilvet karkaavat, opeteltiin tekemään karjalanpiirakoita, tutustuttiin suomalaiseen saunaan, maisteltiin Helsinki Caféssa erilaisia juomia, opeteltiin grillaamaan, tutustuttiin suomen kieleen ja tehtiin Suomea tunnetuksi hollantilaisille monin muinkin tavoin. Festivaali oli osa virallista Suomi 100 –ohjelmaa.

Syksyllä Benelux-maissa kiersi Suomen Benelux-instituutin, Pariisin, Berliinin ja Lontoon kulttuuri-instituuttien projekti Mobile Home(less) – Anssi Pulkkisen liikkuva installaatio Syyrian sodassa raunioituneesta talosta. Instituutti järjesti keskustelutilaisuuden Amsterdamissa ja toteutti teosta käsittelevän esseekokoelman Home Reassembled.  Mobile Home(less) kuului viralliseen Suomi 100 –ohjelmaan.

Juhlakirja VNF 2017

Alankomaat-Suomi Yhdistys julkaisi juhlavuoden kunniaksi juhlakirjan, joka lanseerattiin Suomen suurlähettilään virka-asunnolla 2.11. Kirjassa on artikkeli jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä ja kuusi teema-artikkelia. Kirjoittajat ovat suomalaisia ja hollantilaisia ja kirja on kaksikielinen. Kirjoittajien joukossa ovat suurlähettiläs Katri Viinikka ja vuosina 2001 – 2005 suurlähettiläänä Haagissa toiminut Pekka Säilä. Lanseeraustilaisuuteen oli kutsuttu kirjan kirjoittajia ja kääntäjiä. Marraskuun lopussa kirja lanseerattiin myös Suomessa Alankomaiden suurlähettilään virka-asunnolla.  Kirjaa voi tiedustella yhdistyksestä, (info@VNF.nu). Yhdistyksen juhlakirja kuului viralliseen Suomi 100 –ohjelmaan.

Viron instituutin toteuttaman näyttelyn 100 esinettä Suomesta verkkoversio käännettiin useille kielille. Suurlähetystö käännätti tekstit hollanniksi. Tämä näyttely oli osa virallista Suomi 100 –ohjelmaa.

Muita tapahtumia

Zangria 6.5.17

Utrechtilainen Zangria-kuoro halusi osallistua Suomen juhlavuoden tapahtumiin järjestämällä konsertin "The Girl at the Well" 6. ja 7.5. Utrechtissa. Kuoro lauloi suomeksi yli 20 laulua (mm. Sibeliusta, Merikantoa, Saariahoa, Kostiaista). Konsertti oli Kalevalan inspiroima ja kertoi Väinämöisen ja Ilmarisen tarinaa. Solistina oli hollantilaisten solistien lisäksi Jussi Lehtipuu Ilmarisena.

Musiikkikoulu KARLANDO järjesti toukokuussa yhden päivän leirin 6 – 10 –vuotiaille suomalaislapsille. Leirillä oli mm. suomalaista lastenkulttuuria, musiikkia ja liikuntaa. Päiväleiriläiset toteuttivat yhdessä Suomi 100 – taideteoksen, joka sen jälkeen oli nähtävillä useammissa Suomi 100 –tapahtumissa Alankomaissa.

TAIKA 17.6.17

TAIKA-kuoro järjesti 17. ja 18.6. "100 Finnish Summers" -konsertin Amsterdamissa ja Haagissa. Monipuolisessa ohjelmassa oli niin suomalaisia kansanlauluja kuin nuorten säveltäjien kuorolauluja sekä mm. sovituksia Kantelettaren sanoihin. Ellei ennen väliaikaa esitetty Finlandia saanut suomalaisia herkistymään, viimeistään ylimääräisenä esitetty Suomen laulu toi tipan monien silmään. Kuoron taakse heijastettiin koko konsertin ajan Liisa Aholaisen maalauksia.

Syys-marraskuussa Utrecht String Quartet järjesti Suomi 100 –teemalla neljä konserttia eri puolilla maata. Orkesterissa soittaa suomalainen Eeva Koskinen, jonka aloitteesta  Suomi 100 –kiertue toteutettiin.

Suomi 100 -konsertti, Rotterdam 1.11.17

Rotterdamin filharmonikoissa soittava suomalaisviulisti Maija Reinikainen kokosi kamarimusiikkiryhmän ja järjesti 1.11. yhteistyössä De Doelen-konserttisalin kanssa Suomi 100 –konsertin. Suurlähetystö,  Benelux-instituutti ja Finland 100 in The Netherlands –säätiö kutsuivat konserttiin omia kontaktejaan ja järjestivät yhdessä ennen konserttia vastaanoton. Konsertti alkoi lyhyellä perinteisellä kansantanssilla Hypyt ja jatkui Rautavaaran, Melartinin, Sallisen ja Sibeliuksen sävellyksillä. Ylimääräisenä kappaleena muusikot aloittivat Sibeliuksen Andante Festivolla, joka huikeasti muuntui vähitellen Finlandiaksi, kun TAIKA-kuoro saapui lavalle ja alkoi laulaa. Konsertti radioitiin suorana lähetyksenä klassisen musiikin kanava Radio 4:ssä (https://www.nporadio4.nl/gids-gemist/2017-11-1).

Kuva: Grietje Bouman
Alkmaarin näyttely 1.12.17, kuva Grietje Bouman

Nykytaiteen näyttelyitä järjestävä White Cube –säätiö järjesti 1. - 10.12. "Op Weg Naar Geluk" –näyttelyn Alkmaarissa. Näyttelyssä oli esillä 21 taiteilijan töitä, ja teokset olivat syntyneet kesällä Suomeen tehdyn matkan innoittamina. Konsepti perustui Arto Paasilinnan Hurmaava joukkoitsemurha –romaaniin. Mukana oli 9 suomalaistaiteilijaa. Kesällä tämä kansainvälinen taiteilijaryhmä järjesti näyttelyn Nokialla ja Ylivieskassa. Koko hanke kuului viralliseen Suomi 100 –ohjelmaan. Alkmaarin näyttelyn ensimmäisen viikon ajan näyttelytilan ikkunat oli valaistu sinisiksi ja valkoisiksi. Avajaisisten musikaalisesta osuudesta huolehtivat Pauliina May ja Erkki Pohjanheimo.

Dokkum 10.12.17

Dokkumissa Tauno Marttisen Kunniaksi –säätiö järjesti 10.12. Suomi 100 –konsertin. Konsertissa esiintyivät puhallinorkesteri Stedelijke Harmonie Dockum, solisteinaan Taru-Maaria Kuparinen-Säilä (kantele) ja Dirk Meijer (fagotti). Mukana oli myös neljä kuoroa. Tauno Marttisen Kunniaksi –säätiö on Dirk Meijerin vuonna 1997 perustama säätiö, joka pyrkii edistämään säveltäjäprofessori Marttisen musiikkia.

Marraskuussa julkaistiin hollanninkielinen käännös Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Kirjan on kääntänyt Groningenin yliopiston entinen dosentti Adriaan van der Hoeven.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 10.1.2018


© Suomen suurlähetystö, Haag | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot