Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomalainen keksintö heijastin on tyylikäs henkivakuutus - Suomen suurlähetystö, Haag : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Haag

Ambassade van Finland
Groot Hertoginnelaan 16
2517 EG Den Haag, Nederland
Puh. +31-70-346 9754, sanomat.haa@formin.fi
English | Nederlands | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 5.12.2010

Suomalainen keksintö heijastin on tyylikäs henkivakuutus

Syysiltojen pimetessä Suomessa kaivetaan heijastimet kaapista. Harva tietää, että näin määrää laki. Vuonna 2003 voimaan tulleen tieliikennelain mukaan jalankulkijan on pimeän aikana tiellä liikkuessaan käytettävä asianmukaista heijastinta. Siitä huolimatta vain noin joka toinen käyttää heijastinta.

Sekin tulee monelle yllätyksenä, että jalankulkijaheijastin on suomalainen keksintö. Sen isä on pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti, joka ryhtyi 1950-luvulla valmistamaan talousmuovista kolmioheijastimia hevoskärryihin. 1960-luvulla jalankulkijoiden turvallisuudesta huolestuneet liikkuva poliisi ja Liikenneturva kääntyivät miehen Talmu-yrityksen puoleen.

LumihiutaleheijastinHeijastinten klassikko

Arvi Lehti keksi liimata kaksi ajoneuvoheijastimen puolikasta yhteen ja liittää siihen ripustuskoukun – henkiä pelastava oivallus oli syntynyt! Kysynnän lisääntyessä siirryttiin kekseliäämpien mallien tuotantoon. Klassisen lumihiutalemallin suunnitteli Arvi Lehden poika Taisto Lehti, josta tuli myöhemmin Talmun toimitusjohtaja.

Heijastimen käyttö todella kannattaa. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien arvion mukaan heijastin olisi pelastanut joka neljännen hämärällä tai pimeässä kuolleen jalankulkijan. Ilman heijastinta liikkuva jalankulkija havaitaan lähivaloilla noin 40 metrin etäisyydeltä, kun heijastinta käyttävä kävelijä näkyy jopa 150 metrin päähän. Tällöin autoilijalla on huomattavasti enemmän aikaa reagoida.

Kaunista heijastinta tulee myös käytettyä

Erilaisia heijastimiaHeijastimia on nykyään monenlaisia

Aikaisemmin heijastimet olivat ulkonäöltään melko yksitoikkoisia ja moni joutui tyytymään yritysten tai järjestöjen mainosheijastimiin. Viime vuosina heijastinvalikoimat ovat Suomessa kasvaneet valtaviksi, mikä on lisännyt innostusta heijastinten käyttöön.

Heijastimista ovat innostuneet myös suunnittelijat. Muun muassa Eero Aarnio ja Ivana Helsinki -merkistään tunnettu Paola Suhonen ovat kunnostautuneet heijastinten luomisessa. Liikenneturva puolestaan järjesti keväällä 2010 suunnittelukilpailun, jossa etsittiin uusia, raikkaita heijastinideoita.

Kannattaa kuitenkin olla tarkkana siinä, että heijastin ei vain näytä hyvältä, vaan täyttää myös tarkoituksensa. Tyyppitarkastetun heijastimen tunnistaa CE-merkinnästä ja koodista EN 13356, jotka kertovat tuotteiden olevan yleiseurooppalaisten standardien mukaisia. Tarjolla on myös heijastinkoruja, jotka ovat toki kauniita, mutta eivät näy riittävän hyvin pimeällä.

Heijastimen paikalla on väliä

Tärkeää on sekin, mihin heijastimen sijoittaa. Paras paikka heijastimelle on oikealla puolella noin polven korkeudella maanpinnasta. Esimerkiksi heijastinkoru kannattaa kiinnittää takin hihaan rintapielen sijaan. Parhaiten näkyvät roikkuvat heijastimet, jotka heiluvat vapaasti ja näkyvät kaikkiin suuntiin. Heijastimia olisi hyvä olla enemmän kuin yksi.

Muodikkaat heijastimet eivät ole vielä lyöneet läpi muualla maailmassa. Usein aikuiset huolehtivat esimerkiksi lasten tai lemmikkien suojaamisesta heijastavilla liiveillä tai pannoilla, mutta unohtavat tehdä itsensä näkyviksi. Suomalainen Saintex Oy vie design-heijastimia muun muassa Sveitsiin ja Japaniin, minkä lisäksi tuotteita voi tilata netistä, mutta ainakin toistaiseksi vain suomeksi.

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Suomen Berliinin suurlähetystön verkkosivulla

Lisätietoa:
Liikenneturva - Jalankulkijan heijastin
Heijastinkauppa
Kukkakukka

TulostaJaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 24.11.2010


© Suomen suurlähetystö, Haag | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot