Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kantele - Suomen kansallissoitin - Suomen suurlähetystö, Haag : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Haag

Ambassade van Finland
Groot Hertoginnelaan 16
2517 EG Den Haag, Nederland
Puh. +31-70-346 9754, info.haa@formin.fi
English | Nederlands | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 25.2.2008

Kantele - Suomen kansallissoitin

Suomen kansallissoitin kantele elää nousukautta. Kalevalassa kuvatusta Väinämöisen hauenluisesta kanteleesta on edetty nykyaikaisesti muotoiltuun sähkökanteleeseen.

Kantele on kielisoitin, joka kuuluu suomalais-balttilaiseen soitinperinteeseen. Kanteleen ikää ei tarkalleen tiedetä. Joidenkin arvioiden mukaan se on useita tuhansia vuosia vanha. Kalevala nosti kanteleen Suomessa  kansallissoittimeksi. Kalevalan neljännessäkymmenennessä runossa tietäjä Väinämöinen loi kanteleen hauen leukaluusta ja kielet siihen hevosen häntäjouhista. Hän lumosi soitollaan koko luomakunnan. Kadotettuaan hauenluisen kanteleen taistelussa Väinämöinen teki uuden kanteleen koivupuusta ja kielet siihen neidon hiuksista.

Kanteleen rakenne

Perinteisessä kanteleessa on viisi kieltä, jotka on kiinnitetty yhdestä puusta koverrettuun runkoon (koverokantele). Puunrungon leveys asetti rajoituksen koverretun kanteleen kielimäärälle, jonka johdosta alettiin rakentaa kanteleita ohuista lautalistoista (laatikkokantele). 1920-luvulla syntyi ns. konserttikantele, jossa on konserttiharpun mukainen vipukoneisto. Seitsemällä käsivivulla on mahdollista virittää kantele mihin sävellajiin tahansa. Konserttikanteleessa on yleensa 36, suurimmissa 39 kieltä.

 

Kanteleyhtye, kuva Tero PajukallioLasten kanteleyhtye, kuva Tero Pajukallio

Soittotapa

Alunperin kanteleella on soitettu näppäillen yksiäänisiä melodioita ja säestetty laulua yksinkertaisten sointujen avulla. Kansanomaisessa soitossa kielet jätetään usein soimaan kun taas konserttisoitossa käytetään sammutinlautaa ja vaimennetaan kieliä vielä sormitekniikalla. Kannelta soitetaan pitämällä sitä vaakatasossa sylissä tai nykyään vaihtoehtoisesti kaulaan ripustettuna.  

Sähkökantele

Vuonna 1999 kantelekulttuurin pitkäaikainen kehittäjä Hannu Koistinen toi markkinoille sähkökanteleen, joka teki pieniäänisestä kanteleesta suurten esiintymislavojen soittimen. Sähkökanteleen uusi ulkonäkö ja design ovat lisänneet kanteleen houkuttelevuutta.

Kansanmusiikista uuteen musiikkiin

Nykyisin kanteleella soitetaan kaikenlaista musiikkia kansanmusiikista klassiseen ja uuteen musiikkiin asti. Monet suomalaissäveltäjät ovat säveltänyt kanteleelle. Kanteleensoittoa voi Suomessa opiskella yli 50 musiikkioppilaitoksessa aina korkeakoulutasolle asti. Kalevalan-juhlavuonna 1985 alkanut Kansanmusiikki-instituutin kampanja "Kantele kouluihin"  toi 5-kielisen kanteleen peruskouluihin ja edisti kanteleen soittoa - ja myös kanteleen rakentamista.

Suomalaisen kanteleen grand old man oli Martti Pokela (1924 - 2007), joka myös toi kanteleen Sibelius Akatemiaan. Pokela vaikutti suomalaisessa kansanmusiikkielämässä jo 50-luvulta lähtien. Hän oli kokeilija ja uudistaja, joka on ollut esikuva nuoremman polven muusikoille ja säveltäjille. Tämänpäivän tunnettuja nimiä kanteleen soitossa on mm. Timo Väänänen.

 

Kantele, kuva Timo VäänänenKuva Timo Väänänen

Virtual Finland

FIMIC

Kanteleliitto

TulostaJaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 25.2.2008


© Suomen suurlähetystö, Haag | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot