Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen naiset saivat äänioikeuden 100 vuotta sitten - Suomen suurlähetystö, Haag : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Haag

Ambassade van Finland
Fluwelen Burgwal 58
2511CJ Den Haag, Alankomaat
Puh. +31-70-346 9754, sanomat.haa@formin.fi
English | Nederlands | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 8.2.2006

Suomen naiset saivat äänioikeuden 100 vuotta sitten

Suomen naiset käyttivät 100 vuotta sitten ensimmäisinä maailmassa täysimittaisesti äänioikeuttaan ja vaalikelpoisuuttaan. Samaan aikaan uudistettiin eduskuntalaitos.

Uudessa-Seelannissa ja Australiassa naiset olivat saaneet äänioikeuden jo ennen Suomea. Suomessa naiset saivat äänioikeuden kuitenkin ensimmäisinä Euroopassa ja ensimmäisinä maailmassa vaalikelpoisuuden eli oikeuden asettua ehdolle vaaleissa.

Suurlakko loi pohjan radikaalille eduskuntauudistukselle

Vuonna 1906 korvattiin Ruotsin vallan ajalta periytyvät säätyvaltiopäivät yksikamarisella eduskunnalla. Säätyvaltiopäivillä äänioikeus oli vain pienellä osalla kansaa - äänioikeutta ei ollut miehillä, joiden ei katsottu kuuluvan mihinkään neljästä valtiosäädystä eikä lainkaan naisilla.

Vuonna 1906 Suomi oli osa Venäjää. Kun Suomi vuonna 1809 siirtyi Ruotsin vallan alta Venäjän vallan alle, annettiin Suomelle laaja poliittinen autonomia. Suomella oli omat valtiopäivät ja oma valtiosääntö. Valtiopäivälaitos oli peritty Ruotsin vallan ajalta, ja ruotsinkielinen ylhäisö ja porvaristo piti valtaa käsissään, perustuihan äänioikeus suurelta osin maaomistukseen. Äänioikeuden laajentaminen ei säätyvaltiopäivien aikana ollut mahdollista, vaan entistä suurempi joukko suomalaisia oli jäämässä äänioikeuden ulkopuolelle. Suomessa äänioikeuskysymys olikin enemmän poliittinen kysymys, jonka taustalla oli sosiaalinen epätasa-arvo luokkien välillä, eikä niinkään naisasiakysymys.

Venäjällä puhkesi vuonna 1905 levottomuuksia, jotka levisivät myös Suomeen päättyen suurlakkoon loka-marraskuussa 1905 vastalauseena ns. ensimmäisen sortokauden sortotoimille. Vallankumouksellisen liikehdinnän pelottamina pitivät Venäjän viranomaiset tärkeänä palauttaa rauhalliset olot mahdollisimman nopeasti. Venäjän tsaari allekirjoittikin ns. marraskuun manifestin, jossa suostuttiin niin perustuslaillisten vaatimukseen eduskuntalaitoksen uudistamisesta kuin myös ns. alempien luokkien vaatimukseen yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta.

Maailmanhistorian ensimmäiset naiskansanedustajat valittiin eduskuntaan 1907

Yksikamarisen eduskunnan ensimmäisissä vaaleissa maaliskuussa 1907 valittiin 19 naiskansanedustajaa. Heidän joukossaan oli muun muassa Lucina Hagman, joka oli vuonna 1892 perustetun Unioni Naisliitto Suomessa -järjestön ensimmäinen puheenjohtaja ja joka oli vuonna 1907 perustamassa Suomalaista Naisliittoa. Eduskunnassa hän ajoi esimerkiksi raittiusasiaa, naisen hyväksymistä valtion virkoihin ja avioliittolainsäädännön uudistamista sekä lasten aseman parantamiseen liittyviä hankkeita.

Eduskuntaan valittiin myös vuonna 1884 perustetun Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtajana toiminut tunnettu naisasianainen Aleksandra Gripenberg. Hän oli myös Kansainvälisen Naisliiton perustajajäsen.

Sosialidemokraattisen työväenpuolueen edustajaksi valittiin Hilja Pärssinen, joka oli sosialidemokraattisen naisliikkeen johtohahmo. Hänen kirjoituksissaan naisten äänioikeuskysymys oli keskeisellä sijalla. Eduskunnassa hän ajoi niin ikään raittiusasiaa, aviottomien äitien ja lasten aseman parantamista ja avioliittolainsäädännön uudistamista.

Naiset ovatkin eduskunnassa alusta asti työskennelleet naisten ja perheen aseman parantamiseksi ja tasavertaisten koulutusmahdollisuuksien saamiseksi kaikille. Sivistys- ja sosiaaliasioita on pidetty naisten omana alueena myös silloin kun ministerinsalkkuja on jaettu. Ensimmäinen naisministeri Suomeen saatiin vuonna 1926, kun Miina Sillanpää nimitettiin apulaissosiaaliministeriksi. Sillanpää oli koko työläisnaisliikkeen symboli ja hänen eduskuntauransa jatkui vuodesta 1907 lähtien 38 valtiopäivien ajan.

Vuonna 1975 valittiin ensimmäinen nainen eduskunnan puhemiehistöön, kun Anna-Liisa Linkola toimi toisena varapuhemiehenä. Naishistoriaa eduskunnassa tehtiin vuonna 1996, kun koko kolmihenkinen puhemiehistö koostui naisista Riitta Uosukaisen johdolla.

Juhlavuonna korostetaan poliittisten oikeuksien tärkeyttä

Juhlavuoden kunniaksi on avattu "Naisten täydet poliittiset oikeudet 100-vuotta" -verkkosivusto, jossa esitellään juhlavuoden tapahtumia ja taustoja. Sivusto tarjoaa perustietoja naisten äänioikeuden 100-vuotishistoriasta, poliittisista oikeuksista ja merkkivuoden tapahtumista.

Juhlavuonna kiinnitetään huomiota naisten poliittisten oikeuksien saavuttamiseen ja käyttämiseen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Lähtökohtana on, että poliittiset oikeudet ovat kansalaisten perusoikeuksia, joiden merkitystä ja saavuttamisen historiaa on tärkeää nostaa aika ajoin esille. Äänioikeuden merkkivuosi antaa tähän erinomaisen tilaisuuden.

Suomen eduskunnassa vietetään satavuotisjuhlia kevättalvesta 2006 kesään 2007. Juhlavuoden teemana on "Oikeus ääneen - luottamus lakiin. Sata vuotta suomalaista kansanvaltaa." Juhlakautena eduskunta kokoontuu kahteen juhlaistuntoon, 1.6.2006 ja 23.5.2007. Vuosi 2007 on myös eduskuntavaalivuosi - vaalit järjestetään maaliskuun 18. päivänä. Ennakkoäänestys ulkomailla toimitetaan 7.-10.3.2007.

Ulla Suortti, Suomen suurlähetystö, Bryssel


Eduskuntatalo, kuva: Matti Tirri

Naisten täydet poliittiset oikeudet 100 vuotta -sivusto

Suomen eduskunta

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Tasa-arvovaltuutettu

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 8.2.2006


© Suomen suurlähetystö, Haag | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot