Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen lounaissaaristo ja eteläisin nähtävyys - Suomen suurlähetystö, Haag : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Haag

Ambassade van Finland
Fluwelen Burgwal 58
2511CJ Den Haag, Alankomaat
Puh. +31-70-346 9754, sanomat.haa@formin.fi
English | Nederlands | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 17.6.2005

Suomen lounaissaaristo ja eteläisin nähtävyys

Saariston rengastie on hauska tapa tutustua saaristomereen. Samalla voi vaikka yöpyä Pohjoismaiden korkeimmassa majakassa.

Rengasmatka Turunmaan saaristossa

Suomen saaristo, erityisesti sen lounaissaaristo, on aina houkutellut vieraita. Saaristomeri ja Turunmaan saariston noin 20,000 saarta ovat ainutlaatuisia lumoavan luonnon, aaltojen hiomien kallioiden ja tuulten tuivertamien mäntyjen vuoksi. Saaristomeren alueella on olemassa luontokoulu, luontokeskus ja kansallispuisto.

Monet saariston saarista olivat asuttuja jo keskiajalla. 800-luvulla viikingit ja myöhemmin hansakauppiaat kulkivat näillä saarilla, ja lukuisat muinaislöydöt ja kappelirauniot kertovat monikulttuurisesta historiasta. Ihminen tuli saaristoon metsästämään, kalastamaan ja harjoittamaan kaupankäyntiä. Saaristomeren keskeisen sijainnin vuoksi kauppaa voitiin Itämerellä käydä aina Tukholmasta Pietariin asti.

Navigointi näillä vesillä oli erittäin vaarallista ja vaikeaa ja saaristomeren pohjalla makaakin lukuisia hylkyjä. Tunnetuin hylky lienee hollantilainen kauppalaiva Vrouw Maria, joka haaksirikkoutui myrskyssä Nauvon vesillä vuonna 1771 matkalla Amsterdamista Pietariin. Laiva oli täynnä keisarinna Katariina Suuren hoviin menossa olleita arvoesineitä ja tauluja. Hylkyä oli etsitty turhaan jo aiemmin, mutta vasta vuonna 1999 ryhmä suomalaisia sukeltajia ja meriarkeologeja löysi sen.

Suomalaisesta saaristosta kiinnostuneelle rengastie on erinomainen tapa tutustua Turunmaan saariston huikeaan luontoon joko autolla, bussilla tai polkupyörällä. Kokonaisuudessaan rengastiellä on mittaa noin 250 km, mutta retkeilijällä on mahdollisuus joko lyhentää tai pidentää sitä toiveidesa mukaan. Rengastien kymmenet saaret yhdistyvät toisiinsa kahdeksan lossin ja kahdentoista sillan avulla.


Valokuva Hannu Vallas

Turunmaan eli Turun saariston ruotsinkielisten kuntien muodostamaan Turunmaan seutukuntaan kuuluu kolme aluetta - läntinen, itäinen ja pohjoinen alue. Läntinen alue on suurin ja siellä sijaitsee Paraisten kaupunki. Se on Suomen ainoa kaupunki, jota vesi ympäröi joka suunnasta. Paraisilla on myös Pohjoismaiden syvin kalkkikaivos. Matkalla Paraisiin voi pysähtyä Tammiluodon viinitilalle, Kuitian linnalle tai Stentorpin lammastilalle. Läntiseen alueeseen kuuluu myös Utössä sijaitseva Suomen vanhin majakka. Kemiönsaari saaristoineen muodostaa Turunmaan saariston itäisen alueen. Kemiönsaarella on kolme kuntaa: Västanfjärd, Kemiö ja Dragsfjärd. Kemiönsaari on kulttuurisaari, jossa on mahdollisuus tutustua viikinkitaloihin, ulkomuseoon, lukuisiin taidenäyttelyihin ja käsityöläiskulttuuriin. Taalintehtaalla järjestetään heinäkuussa suosittu Baltic Jazz -tapahtuma. Itäiseltä alueelta pääsee myös retkelle Pohjoismaiden korkeimmalle majakalle, Bengtskärille. Läntinen ja itäinen alue ovat molemmat kaksikielisiä, mutta ruotsi on alueen pääkieli. Pohjoisella alueella enemmistö asukkaista puhuu sen sijaan äidinkielenään suomea. Pohjoinen alue on vehreää sisäsaaristoa. Se on elinkeinoltaan tyypillistä saaristolaisaluetta, jossa harjoitetaan kalastusta, maataloutta, pienteollisuutta ja yhä enemmän matkailua.

Kustavin Vuosnaisesta tai Korppoon Galtbystä on mahdollisuus pidentää ja laajentaa saaristoreittiä aina Ahvenanmaalle asti. Saaristotien lauttavuorot ovat pienimuotoinen vaihtoehto suurille autolautoille, ja Turusta on mahdollista tehdä vaikka vain päivän kestävä piknikretki Ahvenanmaalle. Saariston lauttavuorot liikennöivät kolmella linjalla: Pohjoisella, Eteläisellä ja Poikittaisella linjalla. Matkan voi tehdä yhdessä päivässä tai sitten yöpyä matkan varrella hotellissa, vieraskodissa, mökkikylässä tai leirintäalueella.

Lisää tietoa Suomen saaristosta:
www.saaristo.org
www.virtual.finland.fi
www.aland.fi
www.visitaland.com

Yövy saaristomeren ainutlaatuisessa nähtävyydessä

Vuodesta 1696 vuoteen 1917 Suomen merenkulkuhallinnosta vastasi luotsi- ja majakkalaitos. Jo vuonna 1753, jolloin Suomi vielä oli osa Ruotsin valtakunnan luotsilaitosta, rakennettiin Suomen ensimmäinen majakka Utön saarelle. Majakassa poltettiin kynttilöitä ja öljylamppuja ja lisävalona toimivat rautaisessa korissa palavat hiilet. Majakkaverkosto kasvoi vähitellen Suomen ollessa osa Venäjän suuriruhtinaskuntaa. Suurin osa varhaisimmista majakoista rakennettiin tiilestä. Ensimmäiset rautaiset majakat rakennettiin 1880-luvulla ja ensimmäiset linssilaitteet asennettiin 1860-luvulla, jolloin valolaitteiden polttoaineena alettiin käyttää petrolia. Vuonna 1906 siirryttiin Gustaf Dalenin kehittämien automaattisten valolaitteiden käyttöön. Vuonna 1917 majakoiden ylläpito siirtyi nykyistä merenkulkulaitosta vastaavalle merenkulkuhallitukselle. Viimeiset kaasukäyttöiset majakat muutettiin sähkökäyttöisiksi vuonna 1992.

Bengtskär, joka on Suomen eteläisin majakka, sijaitsee 25 km Hangosta etelään ja sitä pidetään Saaristomeren uhkeimpana ja vaikuttavimpana nähtävyytenä. Majakan rakentaminen katsottiin tarpeelliseksi höyrylaiva Helsingforsin haaksirikon jälkeen vuonna 1905. Keisarillinen senaatti palkkasi tuolloin arkkitehti Florent Granholmin suunnittelemaan majakan rakentamista. Bengtskärin majakkaa oli rakentamassa noin 120 miestä, ja 19. joulukuuta 1906 sytytettiin majakan valot ensimmäisen kerran.

Ensimmäisen maailmansodan puhjetessa vuonna 1914 majakanvartijat perheineen evakuoitiin, mutta itse majakka selviytyi saksalaisten kranaattihyökkäyksestä ilman pahempia vaurioita. Tästä huolimatta majakan valot sytyttiin uudelleen vasta vuonna 1919, koska Bengtskäriä ympäröivät vesialueet ja reitit oli miinoitettu. Sotien välinen kausi oli majakan historiassa rauhallista aikaa. Majakalle tuhoisin tapahtuma oli Bengtskärin taistelu jatkosodan alussa 26. heinäkuuta 1944. Majakan korjaaminen kesti kauan ja vasta vuonna 1950 se voitiin ottaa uudelleen käyttöön. Vuonna 1968 Bengtskärin majakka automatisoitiin ja vuonna 1983 majakan valo muutettiin sähkökäyttöiseksi. Majakan jäätyä miehittämättömäksi, autioksi ja kylmilleen alkoi rakennukseen muodostua kosteusvaurioita. Rappeutumisen pysäyttämiseksi merenkulkulaitos päätti vuonna 1985 antaa majakan vuokralle sillä ehdolla, että vuokralainen sitoutuu korjaamaan asuinrakennuksen ja järjestämään lämmityksen. Pro Bengtskär -yhdistys ei kuitenkaan onnistunut tehtävässään, ja vuonna 1992 Bengtskärin majakka vuokrattiinkin Turun Yliopiston täydennyskoulutuskeskukselle, jolloin majakalle laadittiin kattava korjaussuunnitelma. Korjaustyöt saatiin päätökseen vuonna 1995 ja Bengtskärin majakka vihittiin uuteen tehtäväänsä matkailu-, kokous- ja tutkimuspaikkana.

Bengtskärin majakka on nykyisin auki yleisölle ja siitä on tullut suosittu matkakohde turisteille. Majakassa olevat näyttelyt kertovat sotahistoriasta ja saariston luonnosta. Bengtskärin majakka on myös Suomen ensimmäinen majakkamuseo. Majakassa on myös kahvila, kappeli ja kokoustiloja sekä majoitustiloja yöpyjille.

Lisää tietoa majakoista:
www.fma.fi/vapaa_aikaan/majakat
www.bengtskar.fi

Teksti Suomen suurlähetystö, Bryssel

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 17.6.2005


© Suomen suurlähetystö, Haag | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot