Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen suurlähetystö, Haag: Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Haag

Ambassade van Finland
Fluwelen Burgwal 58
2511CJ Den Haag, Alankomaat
Puh. +31-70-346 9754, sanomat.haa@formin.fi
English | Nederlands | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 31.7.2008

Suomen keskiaikaiset kivilinnat

Suomessa keskiaikaisten linnojen kukoistuskausi sijoittuu 1300-luvulle. Linnat pystytettiin kruunun hallinto- ja puolustustukikohdiksi tärkeille paikoille. Suomen vanhimmat kivilinnat ovat Turun, Hämeen ja Viipurin linna.

Turun linnalla oli keskeinen asema maan tärkeimmän kauppapaikan ja piispankaupungin puolustuksessa.  Hämeen linnasta tuli sisämaan hallintokeskus. Viipurin linna oli tärkeä paitsi maan itärajan puolustuksen kannalta myös sotilaallisena tukikohtana Itämereltä Nevalle.

Turun linna

Turun linnaTurun linna

Suomen vanhin säilynyt - ja suurin - linna on Turun linna. Sitä alettiin rakentaa 1280-luvulla Aurajoen kallioiselle saarelle. Aikojen kuluessa Turun kaupunki on kasvanut ja linnan saari yhdistynyt mantereeseen. Linnasta valvottiin suurta linnalääniä, jonka ensimmäisenä käskynhaltijana oli Ruotsin kuninkaan nimittämä Kaarle Kustaanpoika.

1300-luvun jälkeen linnaa on laajennettu ja uudistettu usein. 1560-luvulla Juhana herttua ja hänen puolalainen puolisonsa Katarina Jagellonica viettivät linnassa loistokasta hovielämää. 1570-luvun alussa Ruotsin kuningas Erik XIV oli siellä vankina. 1600-luvulla kenraalikuvernööri Pietari Brahe asui linnassa. 1770-luvulla linna muutettiin vankilaksi. Sata vuotta myöhemmin linnassa toimi Turun kaupungin historiallinen museo. Talvisodan 1941 pommituksissa päälinna vaurioitui pahoin. Sotien jälkeen aloitettiin kunnostustyöt, jolloin linnan ulkoasu säilytettiin yksinkertaisessa 1700-luvun muodossa.

Nykyisin linnassa voi tutustua Turun kaupungin historiaan ja esihistoriaan sekä eri vuosisatojen tyylihuoneisiin. Nähtävyyksiin kuuluu myös mm.  Erik XIV:n vankila. Linnassa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, konsertteja ja lastentapahtumia.

Hämeen linna

Hämeen linnan rakennustyöt aloitettiin ilmeisesti 1290-luvulla. Linnan muurit rakennettiin aluksi harmaakivistä, kunnes 1300-luvulla siirryttiin käyttämään tiiltä saksalaisen ritarikunnan vaikutuksesta. 1490-luvun lopussa linnassa vietettiin loistokasta hovielämää rouva Ingeborg Aakentytär Tottin johdolla. 1500-luvulla linnaa johtivat Kustaa Vaasan nimittämät voudit. 1659 linna paloi ja korjaustöistä huolimatta rappeutui. 1808 venäläinen sotaväki otti linnan haltuunsa. Sen jälkeen linna toimi vankilana ja kuritushuoneena. 1953 valtioneuvosto päätti linnan vankilan lakkauttamisesta ja linnan entisöinnistä muistomerkiksi. 1979 päälinna avattiin yleisölle vankilavaihetta edeltäneessä asussa.

Hämeen linnassa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja erilaisia kulttuuritapahtumia. Alueella on myös Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Vankilamuseo ja Tykistömuseo.

Viipurin linna

Viipurin linnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1293. Linna rakennettiin pienelle saarelle. Linnaa laajennettiin ja vahvistettiin 1440- ja 1470-luvuilla. Linna oli monien sotaisien yhteenottojen näyttämönä ja hallitsi sen tuntumaan syntynyttä Viipurin kaupunkia. Linna oli ruotsalaisten hallussa vuoteen 1710 saakka, jolloin venäläiset valtasivat sen. Linna palautettiin Suomelle vuonna 1812. Vuodesta 1944 Viipuri on kuulunut Venäjään.

Olavinlinna

OlavinlinnaOlavinlinna

Savonlinnassa sijaitsevan Olavinlinnan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1475. Linna rakennettiin vahvistamaan itäistä rajapuolustusta, kun Moskovan suuriruhtinaskunta pyrki laajentamaan valtapiiriään uhaten Ruotsin rajoja. Linna sijaitsee jyrkällä kalliosaarella vuolaan virran keskellä. Vihollisen oli vaikea lähestyä linnaa. Linnan rakennustyöt saatiin päätökseen 1400-luvun loppupuolella.  Venäläisjoukot tekivät linnaa kohtaan useita hyökkäyksiä ja kesällä 1714 linna joutui antautumaan venäläisille. Vuonna 1721 linna palautettiin jälleen ruotsalaisille, mutta jäi vuonna 1743 venäläisten haltuun. Venäläiset tekivät linnassa mittavia rakennustöitä, josta ovat todistuksena linnan kulmikkaat bastionit. Vuoteen 1847 asti linnassa toimi varuskunta, sitten se oli lyhyen aikaa tutkintovankilana, kunnes jäi tyhjilleen. 1870-luvun tulipalojen jälkeen valtio alkoi hoitaa linnaa muinaismuistona.

Kesällä 1912 oopperalaulajatar Aino Ackté järjesti Olavinlinnassa ensimmäiset oopperajuhlat. Vuonna 1967 oopperajuhlia alettiin järjestää jokakesäisenä tapahtumana.

Linnaa on entisöity useaan kertaan. Nykyisin Olavinlinna on yksi Suomen suosituimmista nähtävyyksistä ja siellä järjestetään oopperajuhlien lisäksi paljon muita tilaisuuksia.

Kastelholman linna

KastelholmKastelholman linna

Ahvenanmaalla sijaitseva Kastelholman linna on rakennettu 1300-luvun lopussa. Alunperin se rakennettiin pienelle saarelle. Linna oli 1400 - 1500-luvulla tärkeä puolustumuuri Itämerellä purjehtivia vihollisia vastaan, mutta menetti vähitellen merkityksensä. Vuonna 1745 se tuhoutui tulipaloissa ja muuttui raunioksi. Linnaa on osittain korjattu ja siitä on tullut yksi tärkeimmistä nähtävyyksistä Ahvenanmaalla. Linna toimii nykyisin museona.

Raaseporin linna

Tammisaaren Snappertunassa sijaitsevan Raaseporin linnan vanhin osa, kaakkoiskulman pyörötorni lienee muurattu jo 1200-luvun lopulla. Linnan alkuperäisenä tarkoituksena oli suojata Suomenlahden pohjoisrannikon purjehdusväyliä ja kauppaa. Linna sijaitsee kalliolla, joka alunperin oli veden ympäröimä saari. Linnan omistuksesta käytiin useita taisteluja ja vuonna 1523 se tuhoutui pahoin. Vähitellen se raunioitui. Linnaa kunnostettiin ensimmäisen kerran vuonna 1890. Sen jälkeen sitä on restauroitu moneen kertaan. Koska ei ole tarkkaa tietoa siitä, miltä linna on alunperin näyttänyt, sitä on mahdotonta palauttaa alkuperäiseen asuunsa. Raaseporin linnanrauniot on rauhoitettu muinaismuistolain perusteella.

Raaseporissa järjestetään kesäisin juhannusjuhlat ja muinaismarkkinat sekä konsertteja ja teatteriesityksiä.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 31.7.2008


© Suomen suurlähetystö, Haag | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot