Alankomaat on perinteisesti ollut Suomelle merkittävä kauppakumppani ja suhteet maiden välillä ovat hyvät. Kaupallisten suhteiden lisäksi kahdenvälisissä suhteissa korostuu maiden EU-kumppanuus. Suomen ja Alankomaiden yhteisiä kiinnostuksen kohteita EU-politiikassa ovat toimielinten tehokkuus, keskittyminen olennaiseen, talous- ja rahoituskysymykset, oikeus- ja sisäasiat sekä unionin ulkoinen rooli.
Suomen ja Alankomaiden väliset kulttuurisuhteet ovat aktiiviset.
Alankomaat on Suomelle merkittävä kauppa- ja investointikumppani. Suomen vienti Alankomaihin vuonna 2017 oli arvoltaan 4,1 miljardia euroa ja tuonti yli 3,5 miljardia euroa. Alankomaiden osuus Suomen kokonaisviennistä nousi lähes seitsemään prosenttiin ja osuus kokonaistuonnista oli noin 5,6 %. Vuoden 2018 loppupuoliskolla Alankomaat oli Suomen neljänneksi suurin vientikohde ja viidenneksi suurin tuontimaa (Tulli 2018).
Suomen tärkeimpiä vientituotteita Alankomaihin ovat viime vuosina olleet teräsvalmisteet ja muut metallit, kivennäisöljytuotteet, biopolttoaineet, kemianteollisuuden valmisteet, nikkeli sekä paperi ja pahvi.
Alankomaiden tärkeimpiä tuontituotteita Suomeen ovat atk-laitteet ja teollisuuden koneet, rauta- ja teräsromu, fossiiliset polttoainevalmisteet, valmistetut eläin- ja kasvisöljyt sekä lääkkeet.
Alankomaat kuuluu Suomen tärkeimpien ulkomaisten investointikohteiden joukkoon – vuonna 2017 Alankomaat kiilasi ensimmäistä kertaa ulkomaisten investointikohteiden kärkeen ohi Ruotsin. Vuonna 2017 Suomen suorien investointien kanta Alankomaihin oli 31,7 miljardia euroa. Alankomaat on samoin suurimpia investoijia Suomessa; vuonna 2017 investointeja kirjattiin 14,6 miljardin euron arvosta. Suuri osa investoinneista ei kuitenkaan ole puhtaasti kahdenvälisiä, vaan Alankomaiden päässä investointikumppanina voi olla holding-yritys, jonka emoyritys kierrättää kansainvälistä toimintaansa Alankomaiden kautta. Osittain tämän vuoksi investointikannan arvossa esiintyy suurta hajontaa vuosien välillä (Tilastokeskus 2018).
Alankomaissa toimii useita kymmeniä suomalaisia yrityksiä (Kone, Sanoma, Neste Oil, Nokia, UPM, Huhtamäki, Stora Enso, Wärtsilä jne.). Maassa toimii Suomen Alankomaiden kauppakamari, jolla on nykyisin edustajisto myös Helsingissä.
Suomalainen kulttuuri löytää nykyään tiensä hyvin Alankomaihin. Suomalaisesta musiikista voi nauttia eri konserttisaleissa ja monilla festivaaleilla on usein suomalaisia artisteja. Myös suomalaista kuvataidetta ja tanssia on melko usein tarjolla. Suomen Benelux-instituutti, jonka sijaintipaikkana on Bryssel, toimii välittäjänä suomalaisten ja Benelux-maiden kulttuuritoimijoiden välillä.
Alankomaissa asui vuonna 2018 Alankomaiden tilastokeskuksen mukaan noin 5000 suomalaista. Alankomaissa toimii aktiivinen, koko maan kattava Alankomaat-Suomi-yhdistys. Maassa opiskelee runsaasti suomalaisia opiskelijoita.
Suomen kielen opetus Groningenissa loppui vuonna 2013.
Suomi-kouluja on Haagissa, Amsterdamissa ja Groningenissa. Suomi-koulut on tarkoitettu Alankomaissa väliaikaisesti oleskelevien perheiden lapsille ja niissä opiskellaan suomen kieltä ja kirjallisuutta. Rotterdamin suomalainen lauantaikoulu on puolestaan perustettu hollantilaisille, jotka haluavat oppia suomea. Lauantaikoulu tarjoaa myös ohjausta äidinkielenään suomea puhuville lapsille kotiperuskoulun kautta.
Suomen ja Alankomaiden väliset kahdenväliset sopimukset löytyvät ulkoasiainministeriön verkkosivulta (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=324681)
Alankomaat tunnusti Suomen 28. tammikuuta 1918 ja diplomaattiset suhteet solmittiin maiden välille 14. elokuuta 1918. Ennen toista maailmansotaa Suomen ja Alankomaiden suhteet keskittyivät kauppaan, merenkulkuun sekä kulttuuriin ja sama suuntaus jatkui edelleen sodan jälkeenkin. Talvisodan aikana Alankomaat oli yksi suurimmista humanitäärisen avun antajista Suomelle. Toisen maailmansodan jälkeen Alankomaiden ja Suomen suhteet kehittyivät hyväksi etenkin kaupallisella tasolla, vaikka maat kulkivatkin eri suuntiin ulkopolitiikkansa osalta. Suomen EU:n liittymisen myötä Alankomailla ja Suomella on monia yhteisiä intressejä EU-politiikan harjoittamisessa.
Ennen toista maailmansotaa Suomesta oli Haagissa edustettuna asianhoitaja lähettilään ollessa akkreditoituna tänne jostain muualta. Ensimmäinen residentti suurlähettiläs nimitettiin vuonna 1947.
Alankomaat sijaitsee Länsi-Euroopassa Pohjanmeren äärellä. Alankomaiden naapurimaita ovat Saksa ja Belgia. Alankomaat on pinnanmuodostukseltaan tasainen. Osa (noin 25 prosenttia). Alankomaiden maa-alueesta on muodostettu patoamalla merestä alaa ja kuivattamalla sitä. Alankomaiden korkein kohta sijaitsee maan kaakkoisosassa, Vaaserberg, sijaitsee maan kaakkoisosassa (322,7 metriä merenpinnasta).
Ilmasto on lauhkea meren ja Golf-merivirran ansiosta. Keskilämpötila on noin 16°C kesällä ja 3°C talvella. Sadetta on ympäri vuoden.
Asumisen hintataso vaihtelee eri alueilla Alankomaissa. Kalleimmat alueet löytyvät Amsterdamista, Haagin läheltä Wassenaarista, Aerdenhout/Bloemendaal sekä Het Gooi Hilversumin lähellä.
Vuokra-asuntojen hinnat vaihtelevat eri kaupungeista riippuen. Suurissa yliopistokaupungeissa kuten esimerkiksi Utrechtissä vuokra-asuntojen löytyminen voi olla erityisen hankalaa. Vuokra-asuntoja etsivät voivat myös ottaa yhteyttä kaupungin tai kunnan informaatiopisteeseen ja tiedustella, kuinka vuokra-asunnon hankkiminen on kunnassa järjestetty.
Kaupat ovat yleisimmin auki arkisin ja lauantaisin klo 10-18 (supermarketeilla pidemmät aukioloajat). Maanantaisin monet liikkeet avaavat ovensa vasta iltapäivällä tai ovat kiinni koko päivän. Monissa kunnissa supermarketit ovat auki myös sunnuntaisin. Torstaisin tai perjantaisin monet kaupat ovat auki klo 21 saakka. Suomalainen maksukortti ei toimi kaikissa ruokakaupoissa.
Ilmasto on lauhkea meren ja Golf-merivirran ansiosta. Keskilämpötila on noin 16 °C kesällä ja 3 °C talvella. Sadetta on ympäri vuoden.
Alankomaiden sisäinen liikenne on hyvin järjestetty. Rautatieverkko on tiheä ja junayhteydet hyvät. Moottoritieverkosto kuuluu maailman tiheimpiin. Pyöräteitä on runsaasti. Kaupungeissa julkisesta liikenteestä huolehtivat bussit ja suurimmissa kaupungeissa myös raitiovaunut. Amsterdamissa ja Rotterdamissa on myös metro. Kaupungeissa ruuhkat ovat yleisiä ja kätevin tapa liikkua niissä on käyttää julkisia kulkuneuvoja.
Julkisessa liikenteessä matkat voi maksaa koko maassa käyvällä sähköisellä maksukortilla (OV-chipkaart). Kortin voi ostaa ja sille voi ladata rahaa lukuisissa myyntipisteissä, esimerkiksi rautatieasemilla ja kioskeissa. Kertalippuja voi myös ostaa kuljettajalta tai automaatista sekä juna-asemien lipunmyyntipisteistä.
Alankomaissa ei ole välttämätöntä jättää juomarahaa. On kuitenkin kohteliasta ja yleinen käytäntö jättää tarjoilijalle noin 10 prosenttia laskun loppusummasta. Sama käytäntö koskee myös kampaamoita, joissa yleensä on tiskillä "säästöpossu" paria lanttia varten.
Jätteet kerätään Alankomaissa kerran viikossa. Kerrostalojen jätesäiliöt ovat talojen lähistöllä ja omakotitaloissa ja rivitaloissa jokaisella on omat jätesäiliönsä. Jätteiden lajittelu on melko yleistä. Rakennus- sekä muita suurempia jätteitä varten tulee ottaa yhteyttä kaupungin/kunnan jätehuoltoon, joka hakee jätteet sovittuna ajankohtana.
Hollantilaisten koulujen lisäksi Alankomaissa toimii useita kansainvälisiä kouluja. Esimerkiksi Haagissa sijaitsevat saksalainen, ranskalainen, amerikkalainen, kansainvälinen sekä brittiläinen koulu.
Alankomaissa toimii 14 valtion rahoittamaa niin sanottua tutkimuspainotteista yliopistoa. Yliopistoissa voi opiskella useita aineita myös englanniksi. Myös useimmissa ammattikorkeakouluissa tarjotaan opetusta englanniksi.
Alankomaissa päiväkodit ottavat hoitoonsa 0–4-vuotiaita lapsia. Lastenhoitopaikoista on usein pulaa. Äitiysloma on 16 viikkoa. Päiväkotien hinta riippuu vanhempien tuloista, mutta on yleisesti korkea. Muita vaihtoehtoja ovat kotihoitopaikat, yksityiset päiväkodit ja kotiin tulevat lastenhoitajat.
Alankomaalaiset pitävät erityisesti koirista ja kissoista, joten niitä on paljon. Koiria voi ulkoiluttaa lähes kaikkialla - kesäkaudella uimarantoja lukuun ottamatta. Eläinlääkärille on helppo päästä, ja lemmikeille on lomien ajaksi tarjolla erityisiä koira- ja kissatäysihoitoloita.
Pyöräilijät ovat Alankomaissa teiden kuninkaita. Moottoriajoneuvonkuljettajan on hyvä tietää, että hän ja hänen vakuutusyhtiönsä ovat yleensä aina korvausvelvollisia vahingoista, jotka ovat aiheutuneet moottoriajoneuvosta jalankulkijalle tai pyöräilijälle.
Alankomaissa on käytössä metri- ja kilojärjestelmä.
Alankomaissa toimii useita pankkeja (esimerkiksi ABN Amro, ING ja Rabobank). Pankkiautomaatteja löytyy kaikilta alueilta Suomen tapaan. Luottokortilla maksaminen ei Alankomaissa ole niin yleistä kuin Suomessa, eivätkä monet ravintolat ja kaupat ota vastaan luottokorttia tai Visa Electron -korttia. Yleensä pankit ovat auki maanantaista perjantaihin klo 9-18.
Postin kulku on luotettavaa ja suhteellisen nopeaa. Postia jaetaan myös lauantaisin, muttei maanantaisin. Postimerkkejä voi ostaa postitoimistojen lisäksi liikkeistä, joissa on postin asiamies, esimerkiksi Bruna-kirjakaupoista, Primera-lehtikaupoista sekä AH- ja muista supermarketeista.
Matkapuhelimen käyttö on Alankomaissa hyvin yleistä - käytössä on gsm- ja utms-verkko. Suomalaiset matkapuhelimet toimivat hyvin.
Vaatetus ei poikkea olennaisesti suomalaisesta vaatetuksesta eri vuodenaikoina. Vaikka talvella lämpötila ei laskekaan yleensä kovin paljon nolla-asteen alapuolelle, vaativat ilmankosteus ja tuuli lämpimät vaatteet.
Alankomaalaiset pukeutuvat vapaasti. Työpaikoilla "business casual" on yleisin pukeutumismuoto.
Alankomaiden kaupungeissa monissa syrjäisemmissä osissa voi parkkeerata kaduille maksutta. Keskusta-alueilla sijaitsee usein maksullisia parkkitaloja tai -halleja. Keskustoista on usein vaikea löytää parkkipaikkoja. Parkkeerausta valvotaan tiukasti. Parkkimaksun laiminlyömisestä sakotetaan noin 55 euroa (sakon suuruus vaihtelee kunnittain). Kielletylle paikalle parkkeeraamisesta saa sakkoja 90 eurosta (pysäköinti parkkikieltoalueella) 370 euroon (pysäköinti ilman lupaa invalidiparkkipaikalle).
Alankomaissa on monipuolinen ruokakulttuuri. Hollantilaiselle ruokakulttuurille on tyypillistä kevyt ja vaatimaton lounas, jonka vastapainoksi nautitaan tukevampi illallinen.
Kaikkia elintarvikkeita on saatavissa ja niiden hintataso määräytyy EU-tason mukaan. Elintarvikkeiden arvonlisävero on 9 prosenttia.
Alankomaissa on useita korkeatasoisia kansainvälisen keittiön antimia tarjoavia ravintoloita, joiden hintataso on kuitenkin varsin korkea. Lisäksi on runsaasti etnisiä ravintoloita.
Rekisteröity parisuhde on Alankomaissa verrattavissa avioliittoon.
Alankomaat on Suomen kaltainen länsieurooppalainen hyvinvointivaltio.
Alankomaalaisten Suomi-kuva on yleisesti ottaen myönteinen. Erilaisten Suomeen liittyvien tapahtumien määrä on viime vuosina kasvanut, ja Suomi on ollut julkisuudessa esillä monessa mielessä mallimaana.
Sähkövirran jännite on sama kuin Suomessa 230 V/50 Hz. Sähköpistokkeet ovat myös samanlaiset.
Terveydenhuolto perustuu Alankomaissa kotilääkärijärjestelmään: on ilmoittauduttava jollekin kaupungissa toimivista kotilääkäreistä, joka tarpeen tullen antaa lähetteen lisähoitoon. Myös kiireellisissä sairastapauksissa tulee pääsääntöisesti ensin ilmoittautua kotilääkärin päivystysnumeroon, ennen kuin sairaalan päivystys voi ottaa potilaan vastaan.
Sairaalaolot ovat hyvät. Kaikkien erikoislääkärien samoin kuin laboratorio- ja hoitolaitosten palveluksia ovat saatavissa.
Alankomaissa asuvan suomalaisen, joka kuuluu vielä Suomen sosiaaliturvan piiriin, kannattaa hankkia Kelan myöntämä eurooppalainen sairaanhoitokortti.
Eurooppalaista sairaanhoitokorttia tarvitaan myös lääkkeitä ostettaessa. Lääkkeet korvataan vain, jos ne ovat sairaskassan kanssa sopimuksen tehneen lääkärin määräämiä ja ostettu kyseessä olevan kassan kanssa sopimuksen tehneestä apteekista.
Valokuvaaminen on Alankomaissa yleensä sallittu kaikkialla museoita ja konserttisaleja lukuun ottamatta. Niissäkin voi saada luvan kuvaamiseen.
Alankomaissa otettiin käyttöön euro vuoden 2002 alusta. Luottokorttien vastaanottaminen ei ole niin yleistä kuin Suomessa, eikä esimerkiksi ruokakaupassa voi maksaa luottokorteilla tai Visa Electron -kortilla.
Alankomaissa (etenkin Amsterdamissa, Rotterdamissa ja Haagissa) on tarjolla lukuisia kulttuurimahdollisuuksia. Tarjonta on runsasta esimerkiksi konserttimusiikin kohdalla. Taidemuseot ovat myös erittäin tasokkaita.
Liikunnan ja erilaisten urheilulajien harrastamismahdollisuudet ovat monipuoliset. Alankomaat tarjoaa loistavat pyöräily- ja kävelymahdollisuudet ja pyörätiet ovat koko maassa erinomaiset. Myös ratsastus, tennis ja golf ovat suosittuja vapaa-ajan viettotapoja.
Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Haag
Päivitetty 28.1.2019
