Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Akseli Gallen-Kallelan suurnäyttely Groningenissa - Suomen suurlähetystö, Haag : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Haag

Ambassade van Finland
Fluwelen Burgwal 58
2511CJ Den Haag, Alankomaat
Puh. +31-70-346 9754, sanomat.haa@formin.fi
English | Nederlands | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 23.1.2007

Akseli Gallen-Kallelan suurnäyttely Groningenissa

Groninger Museumissa on 17.12.2006 - 15.4.2007 esillä Akseli Gallen-Kallelan (1865 - 1931) tuotannosta koostuva näyttely "De magie van Finland".

Näyttely esittelee tämän suuria muutoksia Suomen taiteeseen tuoneen taiteilijan monipuolista tuotantoa. Näin suuri näyttely järjestetään nyt ensimmäisen kerran Gallen-Kallelan kuoleman jälkeen Suomen ja Skandinavian ulkopuolella.


Akseli Gallen-Kallela, Ad Astra, 1894, öljyvärimaalaus, 76 x 85 cm, yksityiskokoelma

Opiskeluaika

Akseli Gallen-Kallela syntyi 26.4.1865 Porissa Axel Valdemar Gallénina. Hänestä tuli lyhyessä ajassa Suomen tärkein taiteilija. Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja vuodesta 1884 lähtien viisi vuotta Pariisissa.

Hän maalasi pariisilaiselämää, kahviloita, ateljeita ja taiteilijaystäviä, mutta vähitellen Suomen luonto alkoi vetää häntä yhä enemmän puoleensa. Hän innostui Kalevalasta, Suomen kansalliseepoksesta, ja unelmoi sen legendojen ja myyttisten sankareiden kuvaamisesta kankaalle.

Kalevala inspiraation lähteenä

Kun Gallen-Kallela vuonna 1889 palasi takaisin Suomeen, hän alkoi toteuttaa haavettaan. Vuonna 1890 hän teki puolisonsa Mary Slöörin kanssa häämatkan Itä-Suomeen, Karjalaan. Siellä hän keräsi materiaalia Kalevala-maalauksiinsa. Karjalassa Elias Lönnrot oli kerännyt tarinansa Kalevalaa varten.

Gallen-Kallela aloitti karelianismin Suomen taiteessa. Vuosisadan vaihteessa hänellä oli merkittävä osa suomalaisen identiteetin kehittämisessä tavallisen kansalaisen piirissä. Gallen-Kallela maalasi mahtavat Kalevala-työnsä 1890-luvulla. Näistä maalauksista on myöhemmin tullut hänen uransa tunnetuimpia töitä.

Eri tyylejä

Gallen-Kallelan uran alkupuolen työt (esim. Poika ja varis, 1884 tai Saunassa, 1889) ovat realistisia. Hänen tyylinsä muuttui huomattavasti eri elämänvaiheissa maailman taiteissa tapahtuneen kehityksen mukaan. Nuoruuden realismin jälkeen hänen töillään oli taipumusta symbolismiin, mutta aihevalikoimissaan Gallen-Kallelaa inspiroi Kalevala (Aino-triptyykki, 1890-91, Kullervon kirous, 1899). Italian matkallaan vuonna 1898 hän tutustui fresko-tekniikkaan. Vuoden 1900 jälkeen ekspressionismi hallitsi hänen töitään. Tämä ilmenee etenkin Afrikassa maalatuissa akvarelleissa. Lopulta Gallen-Kallela palasi takaisin realismiin.

Maailmankansalainen

Gallen-Kallela asui vuodesta 1895 vaimonsa ja lastensa Kirstin ja Jorman kanssa Ruovedellä Kalelassa, jonka hän oli itse suunnitellut. Hän oli maailmankansalainen, jolla oli kontakteja moniin kansainvälisiin taiteilijoihin. Hän tunsi mm. August Strindbergin, Gustav Mahlerin ja Maxim Gorkyn.

Yksi taiteilijan uran kohokohdista oli Pariisin maailmannäyttely vuonna 1900. Gallen-Kallela maalasi Kalevala-aiheiset freskot Suomen paviljongin sisäkattoon. Hän suunnitteli myös huonekalut ja tekstiilit Iris-salonkiin. Gallen-Kallela sai maailmannäyttelyn kulta- ja hopeamitalien lisäksi kansainvälistä tunnettuutta ja kutsuja taidenäyttelyiden järjestämiseen.

Vuonna 1907 taiteilija muutti nimensä Axel Gallénista Akseli Gallen-Kallelaksi. Hän matkusti ja piti taidenäyttelyitä ulkomailla - Euroopassa ja myös Afrikassa. Hänestä tuli saksalaisen ekspressionistisen Die Brücke-ryhmän jäsen. Hän asui pari vuotta Keniassa, jossa hän maalasi yli 150 ekspressionistista öljyvärimaalausta.

Vuodesta 1911 vuoteen 1913 ateljeekoti Tarvaspäätä rakennettiin Espooseen. Tarvaspää on mielenkiintoinen rakennus - suunnittelijansa kaltainen; eri tyylien yhdistelmä, suomalainen ja kansainvälinen. Gallen-Kallela asui siellä vuoteen 1923, jolloin hän muutti Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa hän tutki intiaanien taidetta ja kulttuuria ja alkoi tehdä kuvitusta suureen unelmaansa, Suur-Kalevalaan.

Viimeiset vuodet

Vuonna 1926 Gallen-Kallela palasi Tarvaspäähän. Hän maalasi uudelleen vuoden 1900 maailmannäyttelyn freskot Kansallismuseossa ja jatkoi Suur-Kalevalan kuvittamista, jota hän ei ennättänyt saada valmiiksi. Gallen-Kallela kuoli 7.3.1931 Tukholmassa keuhkokuumeeseen luennoituaan sitä ennen Kööpenhaminassa modernista taiteesta.

Groninger Museum

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 23.1.2007


© Suomen suurlähetystö, Haag | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot